Uutiset

Luuta älymetallilla pidentävä Synoste sai miljoonarahoituksen

Aalto-yliopistosta ponnistanut yhtiö käyttää varat kivuttoman luunpidennyshoidon kaupallistamiseen.
Synoste Oy:n menetelmässä luuydinkanavaa laajennetaan ja sinne laitetaan teleskooppimainen, älymetallia hyödyntävän mekanismin avulla pitenevä luuydinnaula. Kuva Synoste Oy

Vuonna 2012 perustettu Synoste Oy keräsi A-kierroksella, eli kaupallistamiseen tähtäävällä riskirahoituskierroksella 1,2 miljoonaa euroa sekä vanhoilta että uusilta sijoittajilta. Lisäksi yritys sai miljoona euroa lupaavia kasvuyrityksiä rahoittavalta Eurostars-ohjelmalta. Varat se aikoo käyttää saadakseen Euroopan markkinoille pääsyyn vaaditun CE-merkinnän kehittämälleen implantille, joka mahdollistaa luiden pidentämisen ja luuston epämuodostumien hoitamisen kivuttomasti ja turvallisesti.

– Kahden viime vuoden aikana olemme edistyneet tuotekehityksessä ja kliiniset testit ovat aikataulussa. Olemme kiitollisia tuesta ja luottamuksesta, jota vanhat sijoittajamme ja uudet bisnesenkelit ovat meille osoittaneet, Synoste Oy:n toimitusjohtaja Harri Hallila iloitsee.

A-kierros on auki mahdollisille lisäsijoittajille 30. syyskuuta asti.

Kivuttomasti, omassa kodissa  

Perinteisesti luiden pidentäminen on tehty katkaisemalla luu ja venyttämällä päitä erilleen laitteella, josta menee piikit ja vaijerit ihon ja lihasten läpi. Hoito on potilaalle kivulias ja epämiellyttävä, ja siihen liittyy usein tulehduksia ja virheasentoja. Synoste Oy:n menetelmässä luuydinkanavaa laajennetaan ja sinne laitetaan teleskooppimainen, älymetallia hyödyntävän mekanismin avulla pitenevä luuydinnaula. Myös tässä menetelmässä luu katkaistaan pidennystä varten, mutta implantti kiinnitetään päistään ruuveilla ja ihoa läpäiseviä osia ei jää leikkauksen jälkeen.

Potilas voi itse tehdä pidennyshoidon aamuin illoin asettamalla noin 10 sekunnin ajaksi jalan ympärille yrityksen kehittämän kotihoitolaitteen, joka siirtää pidentämiseen tarvittavan energian naulaan magneettikenttiä hyödyntäen. Laite pystyy venyttämään luuta kaikkiaan 3–7 senttimetriä, ja noin puoli vuotta luun parantumisesta implantti poistetaan. Koko hoitoprosessi vie yhteensä noin 1–2 vuotta.

Synostelaiset ryhmäkuvassa. Vasemmalta Ryan Livingston, Ly Kivihall-Hirvensalo, Harri Hallila, Juha Haaja, Taneli Kari, Antti Ritvanen

Menetelmä perustuu yrityksen perustajien Harri Hallilan, Juha Haajan ja Antti Ritvasen Aalto-yliopistossa tekemään tutkimus- ja kehitystyöhön. Bioadaptiivista tekniikkaa opiskellut kolmikko aloitti implantin ja menetelmän kehittämisen vuonna 2007 ja sai pian apua myös vaativaan ortopediaan erikoistuneelta sairaala Ortonilta ja sen ortopedilta Dietrich Schlenzkalta, jonka pitkä kokemus oli hyvä lähtökohta yhteistyölle.

– Tunsin vanhojen pidennysmenetelmien tekniset heikkoudet, komplikaatioriskit ja potilaan elämänlaatua heikentävät ominaisuudet. Tiivis yhteistyö insinöörien ja lääkärin välillä on ollut antoisaa ja on varmasti laajentanut kummankin osapuolen näkökulmaa. Synosten menetelmä on potilasystävyydeltään aivan eri luokkaa kuin aiemmat pidennysmenetelmät, ja sen ansiosta hoidon rasittavuus vähenee huomattavasti, Schlenzka kertoo.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Harri Hallila
puh. 040 738 1713
etunimi.sukunimi@synoste.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.