Aalto-yliopiston kaltaiseen monialaiseen yliopistoon mahtuu erilaisia oppimisen ja opettamisen kulttuureja, jotka voivat olla koulu-, laitos- tai jopa ohjelmakohtaisia, mutta niiden rajat ovat aina häilyviä.
Aalto-yliopisto kehittää jatkuvasti monialaisia ajattelumalleja, joissa opiskelijat ja opetushenkilöstö ovat enenevissä määrin yhteydessä eri taustoista tuleviin vertaisiinsa ja kollegoihinsa. Vaikka tästä toisinaan aiheutuu kulttuurien yhteentörmäyksiä, tieteenalojen välisten raja-aitojen ylittäminen tarjoaa mielenkiintoisia oppimis- ja opetusmahdollisuuksia erilaisten perinteiden ja maailmankatsomusten välillä – tilaisuuksia, jotka voivat synnyttää täysin uusia ja ennennäkemättömiä korkeakoulutuksen oppimis- ja opetuskulttuureja.
Näiden uusien koulutuskulttuurien ja -kontekstien luominen on juuri sitä, mihin University-Wide Art Studies (UWAS) -kursseilla ja Design Inside -aloitteen puitteissa on viime vuosina pyritty aktiivisesti.
UWAS-kursseilla ja Design Inside -aloitteessa rohkaistaan opiskelijoita ja opetushenkilöstöä tarkastelemaan tieteenalojaan luovasti ja löytämään uusia, luovia tapoja soveltaa alakohtaisia tietoja ja taitoja. UWAS ja Design Inside osallistuvat kokeilevien tutkimusten hakemiseen, tukemiseen ja vaalimiseen kehittyvillä tietämisen ja tekemisen aloilla.
UWAS ja Design Inside ovat tiiviisti sidoksissa taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin moniin eri aloihin, mutta pyrkivät samanaikaisesti myös murtautumaan niiltä ulos kutsumalla eri alojen opiskelijoita ja opetushenkilöstöä pohtimaan, mitä voisimme tehdä Aalto-yliopistossa yhdessä.
Näistä kahdesta aloitteesta saadut kokemukset osoittavat, että keskusteltaessa luovuuden ja koulutuksen välisestä suhteesta on tärkeää tutkia paitsi sitä, mitä joku oppii tai opettaa, myös sitä, miten ja milloin se tapahtuu. On myös tärkeää jakaa näitä näkemyksiä laajasti opettajien keskuudessa.
Luovuudella tarkoitetaan eri asioita eri koulutuskonteksteissa, joten keskustelun rajaaminen pelkästään luovan koulutuksen sisältöön voi pyyhkiä pois edellä mainitun monialaisten yliopistojen tarjoaman oppimisen ja opetuksen monipuolisuuden.
Tämä on erityisen tärkeää näinä erittäin tulossuuntautuneina aikoina. Luovuuden ei pitäisi olla vain yksi korkeakoulutuksen lopputulos, vaan jatkuva mahdollisuus ajatella ja toimia eri tavalla tieteenalasta riippumatta.