Uutiset

Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa

Uutta aivotutkimusmenetelmää voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi luovuuden tutkimisessa.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.

Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.

Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.

Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.

”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.

Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.

”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.

Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.

Lisätietoa:

Artikkeli: Inferior parietal lobule and early visual areas support elicitation of individualized meanings during narrative listening

Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 560 9503

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Juulia Suvilehto. Photo: Aleksandre Asatiani.
Poikkeustilanteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alumni Juulia Suvilehto tutkii sosiaalista käyttäytymistä ja koskemista korona-aikana

Tutkimus on yhteispohjoismainen, ja kyselyyn voi edelleen osallistua. Suvilehto tutkii myös nuorten sosiaalista yksinäisyyttä. Naistenpäivänä Suvilehto haluaa kiittää mahtavia naispuolisia roolimalleja ja kiinnittää huomiota siihen, että yleisesti ottaen naiset pitävät huolta yhteisöjen hyvinvoinnista.
Interactive data visualization analysis of the genetic ancestry of Finland.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi datavisualisointi auttaa analysoimaan Suomen eri alueiden geneettistä taustaa

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa onnistuttiin arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu osallistui tutkimukseen informaatiomuotoilu- ja interaktiivisen datavisualisoinnin osaamisellaan.
diction-kuvio-01
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Loppuraportit

Tutustu DICTION - konsortion piirissä tehtyjen tutkimusten loppuraportteihin.
QS-ranking tulos 2021
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu nousi jo maailman 6. parhaaksi

Kaikkiaan kuusi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.