Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa
Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.
Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.
Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.
”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.
Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.
Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.
”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.
Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.
Lisätietoa:
Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503
Lue lisää uutisia
Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille
Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistaan 18.5.
Tohtoriopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja käsittelyyn uusi työkalu tohtoriopiskelijoille ja vastuuprofessoreille
Rakennustuotteiden Laatu Säätiö lahjoittaa 200 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle
Lahjoituksella edistetään esimerkiksi kestävän ja terveellisen rakentamisen tutkimusta.