Uutiset

Lihavuusleikkaus palauttaa aivojen välittäjäaineiden tasapainon

Julkaistu:
Tutkijat selvittivät, että lihavuusleikkaus muuttaa aivojen mielihyvää säätelevien järjestelmien toimintaa.

Liikalihavilla henkilöillä aivojen opioidireseptorien määrä on madaltunut (ylärivi) mutta dopamiinireseptorien määrä on normaali (alarivi). Lihavuusleikkaus palauttaa opioidijärjestelmän normaalitasolle, mutta ei vaikuta dopamiinijärjestelmään lainkaan.

Suomalaistutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, että liikalihavilla henkilöillä aivojen mielihyvän kokemuksia tuottavan opioidijärjestelmän neuroreseptorien määrä on vähentynyt merkittävästi. Lihavuusleikkaus on tehokas keino nopeaan painonpudotukseen, ja tutkimuksen mukaan leikkaus palauttaa myös aivojen mielihyvää säätelevien järjestelmien toiminnan normaalitasolle. Tutkimustulos julkaistiin juuri Molecular Psychiatry -lehdessä.

– Tulokset osoittavat, että lihavuus on yhteydessä aivojen kemiallisiin muutoksiin, ja että lihavuusleikkaus vaikuttaa ruokahalun säätelyyn myös aivojen tasolla. On mahdollista, että madaltuneen opioidijärjestelmän toiminnan vuoksi liikalihavat henkilöt eivät koe normaalisti nautintoa syömisestään ja saattavat kompensoida puuttuvaa mielihyvää syömällä entistä enemmän, kertoo professori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta.

− Koska aivojen välittäjäainetasot korjautuvat lihavuusleikkauksen jälkeen, ne ovat todennäköisesti myös alun perin madaltuneet painon kertymisen myötä. Muutokset välittäjäainetasoissa ovat siis lihavuuden seurauksia, ei syitä. Tulokset tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia liikalihavuuden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn, jatkaa tutkija Henry Karlsson Turun PET-keskuksesta.

Merkittävä terveysriski

Liikalihavuus on merkittävä terveysriski, joka altistaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Lihomisen taustalla on myös muutoksia aivojen kemiallisissa radastoissa, jotka säätelevät syömistä ja sen aiheuttamaa mielihyvää.

Tutkimukseen osallistuvien normaalipainoisten ja liikalihavien henkilöiden aivojen myyopioidireseptorien ja tyypin 2 dopamiinireseptorien määrää mitattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa. Liikalihavat koehenkilöt osallistuivat lisäksi lihavuusleikkaukseen, jonka jälkeen heidän aivonsa kuvattiin uudelleen.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Suomen Diabetestutkimussäätiö.

Lisätietoja:

Professori Lauri Nummenmaa                                               
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus                                     
[email protected]                                                    
puh. 050 431 9931

Tutkija Henry Karlsson
Turun PET-keskus
[email protected] 

Linkki julkaisuun http://www.nature.com/mp/journal/vaop/ncurrent/full/mp2015153a.html

Aiempi tutkimus Lihavuus näkyy aivojen välittäjäaineisssa (julkaistu 3.3.2015 The Journal of Neuroscience -lehdessä) http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-03-04/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.
Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tohtorikoulutuspilotti on herättänyt laajaa kiinnostusta sekä hakijoissa että yrityskumppaneissa

Tohtorikoulutuspilotti on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin.
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.