Lean tuo tahdin suunnitteluun

Lean-menetelmillä uutta arvoa

Toimitusjohtaja Jyrki Keinänen perustelee, miksi A-Insinöörit panostaa lean-menetelmiin: ”Kaikki lopulta päätyy suunnittelun tehokkuuteen. Ei välttämättä märällä selällä hankitun nopeuden kautta, pikemminkin virheettömyyden ja prosessin sujuvuuden ja – jos mahdollista – asiakkaalle tuotetun arvon kautta.”

Asiakkaalle tuotetun arvon pitäisi Keinäsen mielestä vastata asiakkaan maksuhalukkuutta. Vielä tänään periaate ei suunnitteluliiketoiminnassa toteudu. Asiakas maksaa yleensä tehdyistä tunneista, siis suoritteista, eikä saamastaan arvosta.

Leanin käyttö tuottaa asiakkaalle kohdekohtaisesti määräytyviä hyötyjä; esimerkiksi tiiviimpää aikataulua, parempaa rakennettavuutta tai tehokkaampaa tilankäyttöä. Teollisuus on tämän ajattelun edelläkävijöitä. Jo nyt se saattaa palkita rakennesuunnittelijaa optimoiduista teräskiloista suurissa runkorakenteissa.

Lean-pilotointia omassa liiketoiminnassa

Koska lean-suunnittelun asiakasarvon osoittaminen ei ole helppoa, A-Insinöörit päätti itse ryhtyä asiakkaakseen. Tarkoituksena on osoittaa, mitä arvoa lean-menetelmien käyttö synnyttää suunnitteluyrityksen omalle toiminnalle.

Jalkautus on alkanut työkalujen avulla: mm. Last Planner ja Target Value Design ovat jo käytössä. Yritys kokeili Last Planneria jo viisi vuotta sitten, mutta johdon innostus ei vielä silloin tarttunut suunnittelijoihin. Nyt menetelmä on kokenut uuden tulemisen, kun projektityöntekijät ovat itse oivaltaneet sen hyödyt.

Haastattelun aikana oli naapurirakennuksessa käynnissä A-Insinöörien Kaizen-koulutus. Teollisuudessa käytetty menetelmä perustuu jatkuvaan parantamiseen pienin askelin, ilman suuria kehitysprojekteja. Viisi asiantuntijaa kouluttautuu championeiksi, jotka tulevat soveltamaan oppeja käytäntöön ja valmentamaan muita A-Insinööriläisiä menetelmän osaajiksi.

A-Insinöörit haluaa esimerkillään demonstroida leania rakennuttajille ja rakentajille. Suunnittelutalon sisäinen lean parantaa toiminnan tehokkuutta tiettyyn pisteeseen, mutta mittavien hyötyjen saavuttaminen vaatii yritysten välistä yhteistyötä. Rakennuttajat ovat tässä Keinäsen mielestä avainasemassa.

Suunnittelu ja rakentaminen samaan tahtiin

Tahtituotanto on Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan ehkä tehokkaimmin hukkaa vähentävä rakentamisen menetelmä. Myös A-Insinöörit on perehtynyt tahtituotantoon ja on käynnistämässä siitä pilottia erään rakennusliikkeen kanssa. Keinänen toteaa, että suunnittelun ja tuotannon synkronointi samaan tahtiin kyllä onnistuu; parhaimmin tietyissä prosessin vaiheissa ja tietyin edellytyksin.

”Tuotanto ja suunnittelu kytkeytyvät tahtituotannossa hienosti yhteen. Molemmissa pitää miettiä prosessia. Tuotantoprosessista on puhuttu jo pitkään, suunnitteluprosessista ei olekaan. Tässä tulemme uuden äärelle”, toteaa Keinänen.

Suunnittelu on alussa luovaa ja iteratiivista, ennen kaikkea arkkitehdin työtä, johon rakennesuunnittelija osallistuu tarpeen mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu paljon muutoksia, joten sen saaminen tahtiperusteiseksi on erittäin vaikeaa.

Seuraavan vaihe on Keinäsen mukaan ratkaiseva tahtituotannon onnistumiselle. Hän kutsuu sitä päätöksentekovaiheeksi. Päätösten saaminen ennen tahtituotannon aloittamista on oleellista, koska muutosten tekeminen seuraavassa vaiheessa tuottaa pienten aikapuskureiden vuoksi ongelmia.

Kolmas vaihe jakautuu kahteen haaraan: tahtituotantoon ja ei-tahtituotantoon. Esimerkiksi perustuksen ja katon rakentamiseen tahdin tuominen on vielä haasteellista. Sen sijaan elementtisuunnittelussa on mahdollista synkronoida suunnittelu ja tuotanto kerroksittain ja lohkoittain.

Suunnittelun tahti syntyy asennuksen tahdin perusteella. Kun tietää, milloin tietty elementti asennetaan, voi päätellä, milloin se on valmistettava ja milloin suunnitelmien on oltava valmiina. Suunnittelun vaatimien päätöksien ja lähtötietojen on oltava tietyllä hetkellä käytössä, aivan kuin teollisessa tuotannossa yleensäkin.

”Tahtituotanto soveltuu tietenkin toistuviin tehtäviin, vaikkapa hyttituotannon tahdistaminen on luultavasti suoraviivaista. Tässä piilee sudenkuoppa rakennussuunnittelun näkökulmasta. En haluaisi, että tahtituotanto synnyttää mielikuvan monotonisesta liukuhihnatyöstä”, Keinänen korostaa. ”Meidän pitää opetella suunnittelemaan tahti niin hyvin, että se voi sisältää erilaisia työlajeja tai että meillä on moniosaajia, jotka pystyvät tekemään erilaisia työtehtäviä tahtiin. Visioni on, että tahti soveltuu myös Tallinnan tunneliin.”

Yhteistyöllä muutosta

A-Insinöörit lähti mukaan Aalto-yliopiston kokoamaan Building 2030 -konsortioon, koska näki arvoa alan pitkän tähtäimen vision määrittelyssä yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Vaikuttaminen rakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen oli myös tärkeä peruste.

Professori Olli Seppäsen johdolla Aallon tutkijat ovat tehneet kansainvälistä benchmarking-kartoitusta ja paneutuneet konsortion määrittelemiin tutkimusteemoihin, kuten lean-rakentamisen eri näkökulmiin.

”Meidän täytyy jutella toistemme kanssa ja innostua siitä, mitä itse kukin tekee ja jakaa informaatiota. Building 2030 on sille hyvä foorumi. Siellä vallitsee rento ilmapiiri ja ajatusten vaihto ryhmässä on välitöntä”, Keinänen kiittelee.