Uutiset

Lauri Saarinen: kansainvälisistä toimitusketjuista kohti paikallistuotantoa

Tuotantotalouden apulaisprofessori Lauri Saarinen kyllästyi siihen, että kaikki tavarat ja komponentit pitää ostaa isoissa erissä ja pitkillä toimitusajoilla. Samalla Suomesta suljettiin tuotantolaitoksia.
Kuva: Matti Ahlgren
Kuva: Matti Ahlgren

Mitä tutkit ja miksi?

Pääasiassa tutkin data-analytiikkaan perustuvaa operaatioiden johtamista. Tutkimusmetodit ovat moninaiset, mutta tutkimukseni lähtökohtana ovat yritysten operaatioiden johtamiseen liittyvät ongelmat ja data.

Kansainvälisten toimitusketjujen kehitys on ainakin osittain kääntynyt, ja nyt trendinä on pyrkiä lähemmäs kuluttajaa ja samalla pienentää erilaisten häiriöiden riskejä. Kuljetukset valtameren yli ovat jo pitkään olleet riskialttiita, ja tuotantoa on hiljalleen tuotu lähemmäs markkinoita. Yritykset voivat edelleen investoida muun muassa Kiinaan, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitettuja tuotteita pyritään valmistamaan lähempänä, kuten Meksikossa.

Kuluttajat haluavat yhä paikallisempia ja ajankohtaisempia tuotteita. Amazon on vastannut tähän kysyntään tuomalla tarjolle lähes loputtoman valikoiman tuotteita kotiovelle toimitettuna. Valtava valikoima ja pikaiset toimitukset haastavat perinteiset ja hitaat, mutta tehokkaat kansainväliset toimitusketjut. Tässä on mahdollisuus nopealle ja joustavalle paikalliselle tuotannolle.

Aika on arvokasta erityisesti innovatiivisissa tuotteissa, joissa ei välttämättä ole uusinta teknologiaa, mutta ne voivat pilaantua nopeasti ja niiden kysyntä voi olla epävarmaa. Innovatiiviset tuotteet kannattaa tehdä paikallisesti, koska tuotannon pitää olla nopeaa. Paikallisen tuotannon arvoa voidaan mallintaa myöhästyttämisen arvolla. Jos valmistusta voidaan viivästyttää, kunnes kysyntä on tiedossa, ei synny hukkaa. Hitaissa toimitusketjuissa syntyvä hukka voidaan havaita esimerkiksi muotiketjujen polttaessa myymättömiä vaatteita tehdäkseen tilaa uutuuksille. Näiden nopeasti valmistettavien tuotteiden lisäksi tehtaassa kannattaa valmistaa myös muita tavanomaisempia tuotteita, joiden valmistus tasoittaa innovatiivisten tuotteiden tuotannossa tapahtuvia nopeitakin vaihteluja.

Tulevaisuudessa kustannustehokkaat pienet erät mahdollistavat luopumisen monen kuukauden mittaisista toimitusketjuista. Kuluttajaelektroniikassa voidaan valmistaa perusmustaa väriä, ja samalla varautua kustomoituihin väreihin ja niiden kokoonpanoon. Tämä toimintamalli mahdollistaisi esimerkiksi Otaniemen kampukselle kustomoidut sneakerit lukukauden avajaisiin.

Miten sinusta tuli tutkija?

Ennen akateemista uraani työskentelin konsulttina. Kyllästyin siihen, että kaikki tavarat ja komponentit pitää ostaa esimerkiksi Kiinasta isoissa erissä ja pitkillä toimitusajoilla. Samalla Suomesta suljettiin tuotantolaitoksia. Minua kiinnostaa erityisesti, miten paikallinen tuotanto voidaan toteuttaa kalliissa maissa, kuten Suomessa tai Sveitsissä. Paljonko nopeudesta ja joustavuudesta voi maksaa?

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkijan työssä pitää pystyä sietämään epävarmuutta ja epätietoisuuttakin. Tarvitaan periksi antamattomuutta ja uteliaisuuttakin. Kun uskaltaa uhrata tarpeeksi aikaa, saa myös tuloksia aikaiseksi. Toisaalta voi yhtä hyvin päätyä umpikujaan puoli vuotta myöhemmin, jolloin pitää keksiä jotain ihan muuta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että pääsemme kehittämään innostavia tutkimusprojekteja yritysten ja uusien kollegoideni kanssa. Esimerkiksi kasvuyritysten tuotantohaasteisiin ja innovaatioihin liittyvät kysymykset ovat ajatuksissani.

Pääsen Aalto-yliopistolla muun muassa kehittämään data-analytiikan ja tuotantojohtamisen kursseja. Uutta analytiikkakurssia kehitämme yhdessä Jukka Luoman kanssa, ja se keskittyy analytiikan käyttöön liiketoiminnan eri osa-alueiden kehittämisessä. Pidän opettamisesta, koska opettaessa oppii samalla itsekin.

Aallossa minua kiinnostaa erityisesti lahjakkaat opiskelijat, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja akateemisesti laadukas tutkimustyö.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jyri Hämäläinen nojaa kaiteeseen ikkunan äärellä.
Nimitykset Julkaistu:

Jyri Hämäläinen jatkaa Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina

Dekaanin toimikausi on viisi vuotta ja alkaa 1.8.2020.
Juha Lipponen
Nimitykset Julkaistu:

Innovaatiokonkari Juha Lipposesta Aalto-yliopiston biotuotetekniikan työelämäprofessori

Työelämäprofessuuri vahvistaa selluloosakuidun muokkaustekniikan ja puun uusien tuotteiden tutkimusta. Juha Lipponen tulee työskentelemään sekä Aalto-yliopistossa että Savonlinnan Teknologiapuistossa. Pitkän uran innovaatiotoiminnassa tehnyt Lipponen on myös yksi tämän kevään Suomalaisen insinööripalkinnon finalisteista.
Vice Deans of School of Business: Tomas Falk and Virpi Tuunainen
Nimitykset, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Virpi Tuunainen ja Tomas Falk nimitetty Kauppakorkeakoulun varadekaaneiksi

Varadekaanien kolmivuotinen kausi alkaa 1.8.2020.
Nitin Sawhney standing outdoors with his bike, green grass and trees on the background
Nimitykset Julkaistu:

Yhteiskunta ja politiikka huomioon teknologian kehityksessä

Työelämäprofessori Nitin Sawhney keskittyy työssään ihmiskeskeiseen tutkimukseen ja muotoiluun tavanomaiset tietotekniikan raja-aidat ylittäen.