Uutiset

Laaja syvähaastattelututkimus paljastaa: vasta pelolla johtamisen lopettaminen sai Nokian luopumaan älypuhelimista

Luopuminen vaati radikaalia muutosta yrityksen hallituksessa ja johdossa, vuosina 2007–2013 tehdyt haastattelut osoittavat.

Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporen INSEAD-yliopiston professori Quy N. Huy osoittavat Nokian murrosvuosiin keskittyvässä tutkimuksessaan, että yrityksen strategiset valinnat epäonnistuivat pitkälti siksi, ettei Nokian hallitus huomioinut ennen vuotta 2012 operatiivisen johdon ristiriitaisia tunteita riittävästi ja ajoissa. Tutkimus perustuu 120 haastatteluun, joista 9 tehtiin hallituksen jäsenten ja 19 johtoryhmän jäsenten kanssa.

Nokian härkäpäiset yritykset kehittää älypuhelimiinsa ensin omaa Symbian-käyttöjärjestelmäänsä – ja sen jälkeen Windowsia – juonsivat pitkälti syvään juurtuneesta pelon kulttuurista, jossa johtajat eivät uskaltaneet esittää hallitukselle vaihtoehtoja. Vuonna 2013 tehty päätös luopua älypuhelimista ja keskittyä tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin perustui täyskäännökseen johtamiskulttuurissa: hallitus pyrki saamaan takaisin johtoportaan luottamuksen ja tutkimaan vaihtoehtoisia liiketoimintastrategioita.

”Nokian uusi hallitus alkoi tietoisesti vaikuttaa johtoryhmän tunneilmapiiriin parantaakseen strategiatyön laatua. Tämä mahdollisti syvällisemmän ja perusteellisemman dialogin johdossa ja hallituksessa ja auttoi näin strategista uudistumista”, Vuori sanoo.

”Totuus tuijotti peilistä”

Hallitus vaati johdolta sitkeästi erilaisten strategioiden ja vaihtoehtojen tutkimista Windows-puhelimien tai Android-käyttöjärjestelmään vaihtamisen lisäksi. Johtajat kertoivat haastatteluissa, että vaihtoehtojen moninaisuus lievensi pelkoa epäonnistumisesta. Androidiin siirtyminen olisi vaatinut valtavia investointeja, esimerkiksi koko tietoliikenneverkkoihin liittyvien toimintojen myymistä.

”Useiden eri vaihtoehtojen pohtiminen ja syvällinen analysointi paransivat johdon ja hallituksen näkemystä siitä, miten Nokia voisi selvitä tilanteesta. Tämä vähensi tunnetason juuttumista vanhaan strategiaan ja ydinliiketoimintaan”, Vuori toteaa.

Tietoliikenneverkkoja ei oltu koskaan ajateltu Nokian ydinliiketoimintana, mutta kun johtajat joutuivat kohtaamaan datan puhelinten huonosta menestyksestä ja markkinoiden kehnoista näkymistä, pitkään mahdottomalta näyttänyt täyskäännös muuttui varteenotettavaksi strategiaksi. ”Totuus tuijotti suoraan takaisin kuin peilistä”, eräs johtaja kuvaili havahtumistaan.

”Nokian uudistuminen näyttää, kuinka taitava tunteiden johtaminen on tärkeä osa huipputason strategiatyötä. Tutkimuksemme syventää ymmärrystä eri tavoista, joilla tätä johtamista voi ja kannattaa tehdä”, Vuori kiteyttää.

Vuoren ja Huyn artikkeli on valittu Academy of Managementin vuosittaisen konferenssin parhaimmistoon. Tuloksista on kirjoittanut jo muun muassa Harvard Business Review.

Lisätietoja:

Professori Timo Vuori
p. 050 441 9072
[email protected]

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

audio drama
Tutkimus ja taide Julkaistu:

The Dead Are Speaking -kuunnelma Yle Betassa

The Dead Are Speaking, Media Labin opiskelijoiden kuunnelma on julkaistu YLE Betassa.
Kuvassa hymyilee arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto, jolla on punaiset silmälasit ja pusero
Tutkimus ja taide Julkaistu:

“Hoivaympäristöjä pitäisi suunnitella nykyistä käyttäjälähtöisemmin”

Kuukauden väitös: Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto. Uusi juttusarja esittelee ajankohtaisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöstutkimuksia.
Jaakko Lehtinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jaakko Lehtiselle lähes kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus

Euroopan tiedeneuvosto myönsi rahoituksen hankkeeseen, jolla Lehtinen pyrkii rakentamaan konenäkömenetelmiä, jotka ymmärtävät todellista maailmaa merkittävästi nykyistä paremmin.
Koneen Säätiön logo mustalla pohjalla
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneen Säätiö myönsi apurahoja tutkijoille ja taiteilijoille

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkijoiden ja taiteilijoiden saamat, aiempaa suuremmat apurahat mahdollistavat pitkäjänteisen työskentelyn.