Kylmiä valintoja lämpenevän planeetan puolesta

Uusi suomalais-japanilainen tutkimus kertoo, kuinka mittavasti elämäntapojamme on muutettava ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.
Michael Lettenmeier/photo: Sanna Lehto

Kun maailman maat kokoontuivat Pariisissa vuonna 2015 tavoitteenaan päästä yhteisymmärrykseen ilmastonmuutoksesta, ne sopivat yhdessä ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotka rajoittaisivat maapallon lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen. Sen jälkeen suuri osa tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdystä tutkimuksesta on keskittynyt kestävään energiantuotantoon, metsien uudistamiseen ja hiilidioksidin talteenottotekniikkaan. Yksilötasolla 1,5 asteen tavoitteen eteen on tehty hyvin vähän – ihmisillä ei ole tietoa muutoksista, joita heidän pitäisi tehdä omassa elämässään hiilijalanjälkensä rajoittamiseksi.

Uusi raportti 1,5 asteen elämäntavoista käsittelee juuri tätä puutetta ilmastonmuutokseen liittyvissä tiedoissa. Aalto-yliopiston ja Japanin Global Environmental Studies -instituutin yhteisesti laatimassa raportissa esitellään yksilön hiilijalanjälkiä useista esimerkkimaista ja annetaan ehdotuksia lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista elämäntapamuutoksista.

Raportti sisältää runsaasti ravitsemukseen, asumiseen ja liikkuvuuteen liittyviä tietoja, jotka kuvaavat näiden kolmen osa-alueen aiheuttamia valtavia hiilivaikutuksia sekä yhtä valtaisia päästövähennyksiä, jotka on tehtävä vuoteen 2030 mennessä. Kehittyneissä maissa – joissa hiilijalanjälki on suurin – ravitsemuksen vaikutusta on vähennettävä vähintään 47 prosenttia, asumista 68 prosenttia ja liikkuvuutta 72 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä tarvitaan vieläkin huomattavampia vähennyksiä.

Syviä oivalluksia, välittömiä tuloksia

Hanketta johti tutkijatohtori Michael Lettenmeier, joka on opettanut kestävää tuote- ja palvelusuunnittelua suomalaisissa yliopistoissa yli 20 vuoden ajan.

"Kävimme läpi nykyiset ilmastonmuutosskenaariot – joita on satoja – ja huomasimme, että useimmat tutkimukset liittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävään teknologiaan. Yritimme siis selvittää, mitä 1,5 asteen tavoite tarkoittaa elämäntapojen kannalta", sanoo Lettenmeier. "Tämä on uskoakseni maailman ensimmäinen tutkimus, joka esittelee toimenpiteitä, jotka on toteutettava kotitalouksien tasolla tavoitteen saavuttamiseksi.”

"Aiemmissa hankkeissa huomasimme, että kun ihmisille näytetään heidän vaikutuksensa ja annetaan keinot tilanteen muuttamiseksi, he pystyvät välittömästi vähentämään hiilijalanjälkeään kymmenillä prosenttiyksiköillä.”

Eräässä tällaisessa hankkeessa Lettenmeier ja hänen ryhmänsä suunnittelivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralle verkkotyökalun, jonka avulla suomalaiset voivat nyt laskea hiilijalanjälkensä (joka on määritelty kulutuksen määränä kerrottuna sen hiili-intensiteetillä). Asumista, kuljetusta, ruoan kulutusta ja muita seikkoja koskevien lyhyiden monivalintakysymysten avulla työkalu paljastaa nopeasti yksilön elämäntapavalintojen vaikutuksen ja suosittelee noin viittäkymmentä jalanjälkeä pienentävää toimenpidettä sadan vaihtoehdon luettelosta. Tähän mennessä laskinta on käyttänyt yli 600 000 henkilöä – mikä on yli kymmenen prosenttia Suomen väestöstä.

Lihan ja liikkuvuuden vähentäminen

Lettenmeierin työryhmä käynnisti osan 1,5 asteen elämäntavan taustatyöstä hankkeella, jossa oli mukana viisi kotitaloutta pienestä keskisuomalaisesta Jyväskylän kaupungista.

"Autoimme viittä perhettä mittaamaan hiilijalanjälkensä ja materiaalijalanjälkensä, minkä jälkeen teimme yhdessä kullekin perheelle vuoteen 2030 ulottuvan vähennyssuunnitelman", hän sanoo. "Kuukauden kokeiluvaiheen perusteella yllätyimme siitä, miten nopeasti kotitaloudet pystyivät jo lähestymään vuoden 2030 tavoitteita.”

"Lihan ja maitotuotteiden kulutus muodostaa yli kaksi kolmasosaa ravinnon keskimääräisestä hiilijalanjäljestä Suomessa, joten painotimme ruokailutottumusten muuttamista kokeilujen aikana. Yksi perhe kokeili vegaaniravintoa ja toinen perhe pyrki syömään kasvisruokaa joka toinen päivä.”

Työryhmän keräämät kansainväliset tiedot heräävät henkiin 1,5 asteen elämäntavoissa viiden eri maan tietoja kuvaavan infografiikan avulla. Tutkijat havainnollistavat suomalaisten, japanilaisten, kiinalaisten, intialaisten ja brasilialaisten peruskotitalouksien hiilijalanjälkiä ja tavoitteita keskeisillä liikkuvuuden, asumisen ja ravitsemuksen osa-alueilla. 

Raportissa paljastuu myös, missä määrin lihan ja maitotuotteiden hiilivaikutukset ovat epäsuhteessa todelliseen kulutukseen nähden. Esimerkiksi Suomessa lihaa on vain yhdeksän prosenttia keskivertoruokavaliosta (mitattuna nautittuina kilogrammoina), kun taas se muodostaa 37 prosenttia keskimääräisestä hiilijalanjäljestä. Maitotuotteiden osuus keskimääräisestä ruokavaliosta on 21 prosenttia, mutta niiden osuus hiilijalanjäljestä on 36 prosenttia.

"Lihaa ei todennäköisesti tulisi syödä useammin kuin kerran viikossa, mutta Suomessa me kulutamme enemmän lihaa ja maitoa asukasta kohden kuin missään muussa tutkimassamme maassa", sanoo Lettenmeier.

"Naudanlihan ja juuston kulutuksen sijaan voisimme siirtyä muihin proteiinilähteisiin. Tehtävää on vielä paljon täällä koti-Suomessakin, missä kulutamme vain noin yhden kilon papuja ja muutaman kilon herneitä henkeä kohti vuodessa. Brasiliassa keskivertokansalainen kuluttaa 70 kiloa papuja vuodessa!”

Enemmän yhtä, vähemmän toista

Raportissa esitellään alueet, joilla kulutustottumuksia on muutettava – erityisesti kehittyneissä maissa – jos 1,5 asteen ilmastotavoite aiotaan saavuttaa. Tiedoista käyvät ilmi myös useat valinnat ja muutokset, joita ihmisten täytyy tehdä.

"Jos käytetään taas esimerkkinä Suomea, huomataan, että liikkuvuus on täällä erittäin korkea – keskimäärin yli 16 000 kilometriä henkilöä kohti vuodessa. Suurin osa tästä syntyy automatkustuksesta, ja toisella sijalla on lentäminen", sanoo Lettenmeier.

"Saavuttaakseen 1,5 asteen tavoitteen keskivertosuomalaisen on matkustettava 10 000 kilometriä vähemmän vuosittain ja saatava keskimääräinen hiili-intensiteetti vastaamaan linja-autoa tai Norjassa ja Islannissa käytössä olevia sähköautoja, jotka kulkevat kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.”

"Junissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Suomessa erityisesti siksi, että ne kulkevat pääasiassa uusiutuvilla energialähteillä", hän sanoo. "Japanin kohdalla voidaan havaita, että suurin osa hiilijalanjäljestä on myöskin peräisin autoista, mutta junia käytetään siellä paljon enemmän kuin Suomessa.”

"Kaikessa on kuitenkin kyse valinnoista, ja tämä näkyy myös raportissa. Meillä voisi olla esimerkiksi suurempi jalanjälki liikkuvuudessa, mutta silloin meidän on vähennettävä ravitsemus- ja asumisjalanjälkeämme jopa enemmän kuin raportissa ehdotettiin.”

Tuumasta toimeen

Lettenmeier itse tekee kaikkensa vähentääkseen omaa hiilivaikutustaan. Hänellä ei ole autoa, ja hänen perheensä asunto on kooltaan noin puolet suomalaisesta keskivertokodista. Hän käyttää vihreää sähköä ja kuluttaa vain vähän lihaa ja maitoa.

Vaikka Lettenmeier rohkaiseekin muita tutustumaan asiaan ja tekemään tarvittavat elämäntapamuutokset, hän toteaa, että tarvitaan myös huomattavia poliittisia muutoksia – ja nopeasti.

"Elämäntapoja on muutettava, mutta asiaa ei voi ratkaista pelkästään kotitalouksien tasolla", hän sanoo. "Vaikka haluaisimme kuluttaa kestävästi, emme useinkaan pysty, sillä on paljon vakiintunutta infrastruktuuria, joka vetää meitä toiseen suuntaan. Kyse on siis yhtä paljon hallitusten ja yritysten työstä 1,5 asteen elämäntapojen mahdollistamiseksi."

"Suomessa keskimääräisen hiilijalanjäljen on oltava 12 prosenttia pienempi joka vuosi, ja 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävään työhön on saatava mukaan keskimäärin 75 prosenttia kansalaisista riippumatta siitä, mitä muutoksia tehdään. Meillä on noin kymmenen vuotta aikaa tämän saavuttamiseksi, joten muutoksia on tehtävä välittömästi sekä politiikassa että liiketoiminnassa."

Lue lisää

Elämäntapatesti – kuinka paljon hiiltä SINÄ kulutat?

[PDF] 1.5 Degree Lifestyles -raportti

Suomi esittelee näyttelynsä Everyday Experiments Milanon 22. triennaalissa 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019. Näyttelyssä on mukana kaksitoista kokeiluhanketta, joiden parissa ihmiset parhaillaan työskentelevät tehdäkseen elämästään entistä kestävämpää ja yhdenvertaisempaa. Milanon triennaali järjestetään 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019 ja sitä kuratoi Paola Antonelli, arkkitehtuurin ja muotoilun vanhempi kuraattori sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja modernin taiteen museossa (MoMA). Broken Nature heijastaa ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita kaikilla tasoilla mikrobiomeista kosmokseen kattaen sosiaaliset, kulttuuriset ja luonnolliset ekosysteemit.

Lisätietoa Everyday Experiments -näyttelyn kaikista 12 hankkeesta: everdayexperiments.aalto.fi

22. triennaali, Broken Nature: http://www.brokennature.org/

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Matilda Palmu: Night Flowers
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muotoiluopiskelijat vahvasti esillä Habitare-messuilla

Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun maisteriohelman opiskelijoita on esillä muun muassa Protoshop-näyttelyssä.
Ekosetti-opas
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Audiovisuaalisen alan ensimmäinen eko-opas ohjaa kohti kestävämpää tuotantoa

Tavoitteena on edistää alan työkulttuurin muuttumista ekologisemmaksi.
Aalto University / Verkkoturvallisuus ja -luottamus / photo: Aki-Pekka Sinikoski
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Huippuluennoitsijat pureutuvat digitalisaation mahdollisuuksiin ja uhkiin yleisöluentosarjassa

Kaikille avoimessa maksuttomassa luentosarjassa yritys- ja tutkimusmaailmaa edustavat huippuluennoitsijat kertovat, miten digitalisaatio vaikuttaa liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja turvallisuuteen.
The cover that was submitted for Energy and Environment Sciences
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ilmastointi nielee vuosisadan lopulla jopa 35 kertaa enemmän energiaa kuin nykypäivänä.