Uutiset

Kyberturvallisuus nostatti vilkkaan keskustelun Otaniemessä

Alan tutkimukseen kaivattiin soveltavaa tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa.

Paneelikeskustelu kybertoimintaympäristön turvallisuudesta ja yksityisyydestä käytiin Otaniemessä 10. helmikuuta. Panelistit puolustusministeri Carl Haglund, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa, FISC ry:n toiminnanjohtaja Juha Remes ja Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen vaihtoivat mielipiteitänsä digitaalisesta ympäristöstä ja ministeriön verkkotiedustelumietinnöstä. Keskustelu kävi vilkkaana yleisökysymysten siivittämänä sekä paikan päällä että twitterissä.

Kansalaistaito opetukseen

Keskustelussa nousi esiin useita aiheita ja ideoita. Yksityisyyden suojassa korostettiin opetuksen ja kodin merkitystä erityisesti valistustyössä. Kaikkien on tärkeä ymmärtää, mitä omien tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tarkoittaa.

– Yksityisyys on sitä, minkä itse luokittelen yksityiseksi, kiteyttää Halminen.

Panelistit kaipailivat yhteistuumin takaisin kansalaistaito-oppiainetta, joka keskittyisi digiympäristöön.

Juha Remes muistutti luottamuksesta.

– Luottamus on iso asia, kun pohditaan kenen käsiin yksityiset tiedot voidaan antaa.

Verkkotiedustelumietinnön linjauksista keskusteltaessa pohdittiin päätösten hitautta vauhdikkaassa digimaailmassa, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Lisäksi keskusteluun nousi kyberturvallisuuden resurssit Suomessa ja niiden riittämättömyys tulevaisuudessa. Kysymykseen, mitä tekisitte, jos nyt tulisi päätös lisärahasta kyberturvallisuuden käyttöön, puolustusministeri Carl Haglundilla oli selvä vastaus.

– Ehdottomasti puolustusministeriössä lisättäisiin koulutusta.

Alan tutkimuksen pysyttävä ilmiöiden mukana

Kyberturvallisuuden opetuksen lisäksi keskustelussa oli tutkimus. Tutkimukseen kaivattiin monitieteisyyttä ja riittävän kovaa tasoa. Kovan tason yhtenä edellytyksenä pidettiin soveltavaa tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa.

– Yritysten ja tutkimuksen yhteistyö ovat tärkeitä. Se mitä kehitetään, viedään kentälle yritysten kautta. Yliopistoissa on tehtävä jatkuvasti työtä. Trendien ja priorisointien tärkeys korostuu, Remes muistuttaa.

Ministereiden viesti kansalaisille oli yhteinen.

– Kyberturvallisuudessa kaikilla on yhteinen tavoite saada asiat kuntoon, tärkeä teema kiinnostaa jokaista suomalaista, Haglund toteaa.

– Digitaalinen maailma pitää nähdä mahdollisuutena eikä paikkana, missä pitäisi pelätä, Kiuru lisää.

Keskustelua voi seurata twitterissä #aaltokyber

Yleisöluentosarjan kaikki luennot ovat katseltavissa tallenteena.

Aalto-yliopisto järjestää Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? -luentosarjan, joka on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Luentosarjassa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista kuudella luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää. Seuraava luento on tiistaina 3. maaliskuuta klo 16–18 aiheesta Kyberulottuvuus osana sodankäyntiä ja konflikteja.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Samples of dyer’s woad (värimorsinko) non-toxic blue dye textiles. Photo: Valeria Azovskaya
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pikamuodin hinta: 92 miljoonaa tonnia jätettä ja 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa sekä 10 % maailmanlaajuisista päästöistä

Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii koko järjestelmän muutosta, sanoo Kirsi Niinimäen työryhmä.
reppukeilain
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lisättyä todellisuutta, startupeja ja täsmämetsänhoitoa

Laserkeilauksen huippuyksikkö on edistänyt tieteen ja taiteen kohtaamisia ja luonut yhteiskuntaa ja taloutta kehittävää teknologiaa.
BIZ public artworks (photo: Mikko Raskinen)
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE perustaa talouden tilannehuoneen – tavoitteena tukea nopeaa päätöksentekoa koronaviruskriisissä

Tilannehuone tekee myös yhteistyötä Vesa Vihriälän vetämän, pidemmän aikavälin talousvaikutuksiin keskittyvän ryhmän kanssa.
Kuvakaappaus Biografiasammosta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eero Hyvönen tuo datamassat humanistien – ja kaikkien muidenkin – ulottuville

Hyvösen ja hänen kollegoidensa kehittämien ”sampojen” data on kaikille avointa. Sammot helpottavat esimerkiksi historioitsijoiden työtä, sillä he voivat hyödyntää ja analysoida niissä olevaa dataa ilman ohjelmointitaitoja.