Kyberturvallisuus nostatti vilkkaan keskustelun Otaniemessä
Paneelikeskustelu kybertoimintaympäristön turvallisuudesta ja yksityisyydestä käytiin Otaniemessä 10. helmikuuta. Panelistit puolustusministeri Carl Haglund, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa, FISC ry:n toiminnanjohtaja Juha Remes ja Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen vaihtoivat mielipiteitänsä digitaalisesta ympäristöstä ja ministeriön verkkotiedustelumietinnöstä. Keskustelu kävi vilkkaana yleisökysymysten siivittämänä sekä paikan päällä että twitterissä.
Kansalaistaito opetukseen
Keskustelussa nousi esiin useita aiheita ja ideoita. Yksityisyyden suojassa korostettiin opetuksen ja kodin merkitystä erityisesti valistustyössä. Kaikkien on tärkeä ymmärtää, mitä omien tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tarkoittaa.
– Yksityisyys on sitä, minkä itse luokittelen yksityiseksi, kiteyttää Halminen.
Panelistit kaipailivat yhteistuumin takaisin kansalaistaito-oppiainetta, joka keskittyisi digiympäristöön.
Juha Remes muistutti luottamuksesta.
– Luottamus on iso asia, kun pohditaan kenen käsiin yksityiset tiedot voidaan antaa.
Verkkotiedustelumietinnön linjauksista keskusteltaessa pohdittiin päätösten hitautta vauhdikkaassa digimaailmassa, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Lisäksi keskusteluun nousi kyberturvallisuuden resurssit Suomessa ja niiden riittämättömyys tulevaisuudessa. Kysymykseen, mitä tekisitte, jos nyt tulisi päätös lisärahasta kyberturvallisuuden käyttöön, puolustusministeri Carl Haglundilla oli selvä vastaus.
– Ehdottomasti puolustusministeriössä lisättäisiin koulutusta.
Alan tutkimuksen pysyttävä ilmiöiden mukana
Kyberturvallisuuden opetuksen lisäksi keskustelussa oli tutkimus. Tutkimukseen kaivattiin monitieteisyyttä ja riittävän kovaa tasoa. Kovan tason yhtenä edellytyksenä pidettiin soveltavaa tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa.
– Yritysten ja tutkimuksen yhteistyö ovat tärkeitä. Se mitä kehitetään, viedään kentälle yritysten kautta. Yliopistoissa on tehtävä jatkuvasti työtä. Trendien ja priorisointien tärkeys korostuu, Remes muistuttaa.
Ministereiden viesti kansalaisille oli yhteinen.
– Kyberturvallisuudessa kaikilla on yhteinen tavoite saada asiat kuntoon, tärkeä teema kiinnostaa jokaista suomalaista, Haglund toteaa.
– Digitaalinen maailma pitää nähdä mahdollisuutena eikä paikkana, missä pitäisi pelätä, Kiuru lisää.
Keskustelua voi seurata twitterissä #aaltokyber
Yleisöluentosarjan kaikki luennot ovat katseltavissa tallenteena.
Aalto-yliopisto järjestää Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? -luentosarjan, joka on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Luentosarjassa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista kuudella luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää. Seuraava luento on tiistaina 3. maaliskuuta klo 16–18 aiheesta Kyberulottuvuus osana sodankäyntiä ja konflikteja.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia

Liikesivistysrahastolta merkittäviä apurahoja Aalto-yliopiston tutkijoille
Aalto-yliopisto saa yliopistoista suurimman tuen. Apurahan saa 62 projektia ja tuen suuruus on yhteensä 728 400 euroa.TkT Janne Naapuri sai Gustaf Kompan väitöskirjapalkinnon
Suomalaisten Kemistien Seuran Gust. Kompan vuoden 2023 väitöskirjapalkinto myönnettiin tekniikan tohtori Janne Naapurille Aalto-yliopistosta ja tekniikan tohtori Jussi Isokuorttille Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hae syksyn Designs for a Cooler Planetiin 22.1.2024 mennessä
Kerro miten tutkimuksesi tai projektisi muuttaa maailmaa.