Uutiset

Kuusimetrinen merileväteos valtaa espoolaisen kauppakeskuksen

Julia Lohmannin maailmaa valloittanutta merileväpaviljonkia voi ihailla vuorokauden ympäri Otaniemen A Bloc -kauppakeskuksen ikkunoista.
Julia Lohmann's Hidaka Ohmu seaweed pavilion at the A Bloc shopping centre. Photo: Mikko Raskinen
Julia Lohmannin Hidaka Ohmu -merileväpaviljonki hehkuu A Bloc:in liiketilassa. Kuva: Mikko Raskinen

Viime tammikuussa yli 3 000 huippuvaikuttajaa kokoontui Sveitsin Davosissa pidettyyn Maailman talousfoorumiin keskustelemaan koko maailmaa koskettavista talouden, politiikan, ympäristön ja kulttuurin kysymyksistä.

Yksi kutsutuista oli Aalto-yliopiston professori ja muotoilija Julia Lohmann, joka toi Davosiin mukanaan valtavan, eri aisteja koskettavan Hidaka Ohmu-merileväpaviljongin. Paviljongin runko on koivuvanerista ja rottingista, ja pinta on ympäristöystävällisesti käsiteltyä ruskolevää, jonka käsittelymenetelmä on vielä salaisuus, sillä Lohmann aikoo kehittää sitä muihinkin tarkoituksiin.

Seaweed samples at the World Economic Forum 2020. Photo:  WEF/ Christian Clavadetscher
Maailman talousfoorumin osallistujat tutustuvat merilevänäytteisiin Davosissa tammikuussa 2020. Kuva: WEF/ Christian Clavadetscher

Merilevä on nopeasti uusiutuva ja ekologinen, mutta vähän käytetty materiaali. Lohmann itse innostui levästä vuonna 2007 työskennellessään muotoilijana Japanissa, jossa merilevää käytetään kyllä ruokana muttei valmistusmateriaalina. Tästä lähti liikkeelle radikaali ajatus: miksi emme hyödynnä valtavia levävarantoja monipuolisimmin?

Reilun kymmenen vuoden ajan Lohmann on syventynyt merilevän tutkimiseen ja merilevän hyötykäyttöön, sillä se on kuin valtamerten bambu – kasvaa valtavan nopeasti ja sitoo hiilidioksidia. Merilevä ei ole pelkkä raaka-aine, vaan se elvyttää rehevöityneitä meriekosysteemejä. Sitä voisi käyttää lannoitteena, sisustuksessa ja tekstiileissä sekä muuttaa siitä muoviksi, biopolttoaineeksi tai väriaineeksi. Kasvaessaan levä puhdistaa meristä haitallisia ylimääräisiä ravinteita, esimerkiksi maatalouden valumia tai kalanviljelylaitosten ulosteita. 

Töillään hän haluaa herätellä päättäjiä ja kansalaisia vastuullisiin tekoihin ympäristön ja uhanalaisten ekosysteemien, erityisesti merenalaisten lajien suojelemiseksi. Suomessa asuessaan Julia Lohmann on tehnyt yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi muun muassa John Nurmisen säätiön ja Designmuseon kanssa.

Department of Seaweed won Dezeen's public vote. Photo:  WEF/ Christian Clavadetscher
Kuva: Maailman talousfoorumi/ Christian Clavadetscher

Merileväteokset ovat herättäneet ihastusta ja keskustelua Davosin lisäksi Milanon Triennaalissa ja voittaneet miljoonalevikkisen muotoilualan verkkojulkaisu Dezeenin yleisöäänestyksen vastuullisen muotoilun kategoriassa.

Lohmannin toinen merileväinstallaatio Oki Nakanode on esillä New Yorkin MoMassa 21. marraskuuta osana Broken Nature -näyttelyä. Kombu Ahtola -leväteos on Poikkipolkuja ekologiaan -näyttelyssä Helsingin Annantalolla (Annankatu 30) 31.1.2021 saakka.

16. marraskuuta alkaen Hidaka Ohmu -merileväpaviljonkiin ja Lohmannin työskentelyyn voi tutustua Otaniemen A Bloc -kauppakeskuksen suuressa liiketilassa. Koronatilanteen vuoksi paviljonkia ja levätutkimusta tarkastellaan suurten näyteikkunoiden kautta. Teos on esillä vuorokauden ympäri, ja sen taidokkaasta valaistuksesta vastaa Aalto Studios.

Liiketila toimii installaation ajan myös Lohmannin pop-up-työhuoneena, jossa hän tekee töitä kahden tutkimushankkeen parissa.



Installaatio on osa EU Horizon -rahoitusta saanutta tukimushanketta ‘CreaTures: Creative Practices for Transformational Futures’.

Kasvava kiinnostus biomateriaaleihin ja luonnon prosesseihin näkyy niin tutkimuksen, muotoilun kuin taiteen kentällä. 19.11.-7.12.2020 Väreessä on Outré -näyttely biotaiteesta. Biotaide oli voittoisaa myös Aallon kampustaidekilpailussa.

Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Merileväpaviljonki voitti Dezeen Awards 2020 -kilpailussa kestävän suunnittelun kategorian.

Uutiset
dried seaweed displayed in reds, yellows and greens

Näkökulmia värin materiaalisuuteen ja bioväreihin

BioColour-projekti järjestää maanantaina 17.8. yleisötapahtuman ”BioColour Splashes – Engaging with materiality and colour”.

Uutiset
Julia Lohmann's Hidaka Ohmu at A Bloc shopping centre. Photo: Mikko Raskinen

Merileväpaviljonki Hidaka Ohmu

Tammikuussa 2020 Davosissa Maailman talousfoorumissa esillä ollut teos on nyt nähtävissä Otaniemen A Bloc -kauppakeskuksessa.

– Tapahtumat
people sitting on sofas with laptops

Tutkimushanke CreaTures edistää kestävää kehitystä luovuuden menetelmillä

Monialainen hanke korostaa luovia menetelmiä ja niiden mahdollisuuksia edistää vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Projektin tavoitteena on löytää ja havainnollistaa tehokkaita polkuja kohti vastuullista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja rauhanomaista tulevaisuutta.

Uutiset
Outré bioart exhibition

Outré: Encounters with non/living things -näyttely

Biotaidenäyttely herättelee kysymyksiä esittelemällä kuusi kokeellista, eläviä organismeja kuten bakteereja ja soluja tutkivaa taide- ja tiedeprojektia.

– Tapahtumat
Kampustaidekilpailun tunnus

Kampustaidekisan voittoehdotukset kytkeytyvät biotaiteeseen ja kvanttifysiikkaan

Laura Piispanen, Noora Heiskanen, Jenna Ahonen ja Ayda Grisiute vakuuttivat juryn luovilla ehdotuksillaan.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.