Uutiset

Kuntien sote-kustannusten eroja selittää palvelujen tuotantorakenne

Uudistuksella on oltava nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, osoittaa tutkijoiden tunnuslukuraportti.

– Sote-uudistuksen kustannusvaikutukset ovat ajankohtainen keskustelun aihe. Kun ainoa esillä oleva laskelma päätyy siihen, että sote-uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, ei tämä voi nykytilanteessa olla lähtökohta, jolle Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus rakennetaan. Suomen kansantalouden tila huomioiden sote-uudistuksella on oltava selvä nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, sanoo professori Teemu Malmi.

Aalto-yliopiston Tunnusluku-projekti on tehnyt kaksi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa julkaisua: Sisältöä sote-uudistukseen sekä Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Nyt julkaistu raportti Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet on jatkoa tälle työlle.

Raportissa todetaan aluksi, että kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä. Suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne.

Raportissa paneudutaan neljään nykyisin hyvin toimivaan kuntaryhmän palvelujärjestelmään ja lasketaan näiden toimintamallien kustannukset koko valtakunnan tasolla. Nämä mallit ovat kustannushuippujen leikkausmalli, keskikokoisten kuntien toimintamalli, parhaiden kuntien toimintamalli ja Eksoten kustannustaso. Raportin mukaan kaikki neljä mallia perustuvat hyvin toimiviin ratkaisuihin ja ovat monistettavissa.

Raportin mukaan laadun ei tarvitse kärsiä, vaikka asetetaan selkeä vaatimus kustannustason alentamiselle ja kannustetaan tai pakotetaan sote-alueet ottamaan mallia tehokkaimpien toimijoiden toimintatavoista haettaessa kustannussäästöjä.

– Päätös siitä, miten suuriin kustannussäästöihin sote-uudistuksella pyritään, on poliittinen. Samoin se, millä mekanismeilla varmistetaan, että säästötavoitteet myös saavutetaan. Nämä molemmat ovat nyt eduskunnan käsissä, sanoo professori Teemu Malmi.

----
Tutkijat päivittivät laskelmaansa tiistaina 20.1. Alkuperäinen laskelma säästöistä perustui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Näihin lukuihin saattaa kuitenkin sote-palveluiden yhteistoiminta-alueiden vuoksi kirjautua joidenkin kuntien kustannukset useaan kertaan. Päivitetty laskelma on tehty nettokustannuksista, jotka kertovat verotuloilla maksettavat kustannukset.

Lisätietoja:

Teemu Malmi
professori
Laskentatoimen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 40 5100 827

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.