Uutiset

Kuntien sote-kustannusten eroja selittää palvelujen tuotantorakenne

Uudistuksella on oltava nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, osoittaa tutkijoiden tunnuslukuraportti.

– Sote-uudistuksen kustannusvaikutukset ovat ajankohtainen keskustelun aihe. Kun ainoa esillä oleva laskelma päätyy siihen, että sote-uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, ei tämä voi nykytilanteessa olla lähtökohta, jolle Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus rakennetaan. Suomen kansantalouden tila huomioiden sote-uudistuksella on oltava selvä nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, sanoo professori Teemu Malmi.

Aalto-yliopiston Tunnusluku-projekti on tehnyt kaksi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa julkaisua: Sisältöä sote-uudistukseen sekä Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Nyt julkaistu raportti Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet on jatkoa tälle työlle.

Raportissa todetaan aluksi, että kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä. Suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne.

Raportissa paneudutaan neljään nykyisin hyvin toimivaan kuntaryhmän palvelujärjestelmään ja lasketaan näiden toimintamallien kustannukset koko valtakunnan tasolla. Nämä mallit ovat kustannushuippujen leikkausmalli, keskikokoisten kuntien toimintamalli, parhaiden kuntien toimintamalli ja Eksoten kustannustaso. Raportin mukaan kaikki neljä mallia perustuvat hyvin toimiviin ratkaisuihin ja ovat monistettavissa.

Raportin mukaan laadun ei tarvitse kärsiä, vaikka asetetaan selkeä vaatimus kustannustason alentamiselle ja kannustetaan tai pakotetaan sote-alueet ottamaan mallia tehokkaimpien toimijoiden toimintatavoista haettaessa kustannussäästöjä.

– Päätös siitä, miten suuriin kustannussäästöihin sote-uudistuksella pyritään, on poliittinen. Samoin se, millä mekanismeilla varmistetaan, että säästötavoitteet myös saavutetaan. Nämä molemmat ovat nyt eduskunnan käsissä, sanoo professori Teemu Malmi.

----
Tutkijat päivittivät laskelmaansa tiistaina 20.1. Alkuperäinen laskelma säästöistä perustui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Näihin lukuihin saattaa kuitenkin sote-palveluiden yhteistoiminta-alueiden vuoksi kirjautua joidenkin kuntien kustannukset useaan kertaan. Päivitetty laskelma on tehty nettokustannuksista, jotka kertovat verotuloilla maksettavat kustannukset.

Lisätietoja:

Teemu Malmi
professori
Laskentatoimen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 40 5100 827

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The picture shows the School of Business in winter time and during sunset. The photo was taken by Mikko Raskinen from Aalto University.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaksinkertainen syy ottaa ilmastonmuutos vakavasti

Yritysten pitää ottaa ilmastovaikutuksensa tosissaan sekä kestävyyden että liiketoiminnan takia, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Leena Lankoski.
City silhouette illustration with data symbols.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu kevään 2022 datanhallinnan ja avoimen tieteen koulutuksiin!

Aalto-yliopisto järjestää datanhallinnan ja avoimen tieteen koulutuksia keväällä 2022.
Purppuranvärisellä taustalla vaaleanrusehtavia pellavaisia kuituja, kuva Julie-Anne Gandierin materiaalitutkimuksesta, kuva Valeria Azovskaya
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolmelle lippulaivalle jatkorahoitus

Biotalouden FinnCERES, Suomen Tekoälykeskus FCAI ja fotoniikan PREIN saivat Suomen Akatemian rahoituksen toiselle kaudelle.
logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman johtava biopohjaisten materiaalien tutkimus jatkuu Suomessa

Suomen Akatemia tukee edelleen FinnCERESin materiaalien biotalouden lippulaivahanketta merkittävällä, jopa 10,7 miljoonan euron rahoituksella vuosina 2022-2026. Yli 6 M€ rahoituksesta on virallisesti vahvistettu ja lopullinen tuki julkistetaan vuoden 2025 alussa.