Uutiset

Krooniselle kivulle ja aivojen suonipunokselle löytyi odottamaton yhteys

Suomalaistutkijoiden havainto osoittaa, että keskushermostolla on oleellinen merkitys kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän synnyssä.

Aalto-yliopiston neurotutkijat ovat yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Harvard-yliopiston kollegoiden kanssa havainneet ensimmäisinä yhteyden aivokammioiden suonipunoksen koon ja kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän välillä. Tutkimustulos julkaistiin juuri Scientific Reports -verkkojulkaisussa.

−Tutkiessamme kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen magneettikuvia huomasimme, että potilaiden suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä, kertoo kuvia analysoinut tutkijatohtori Guangyu Zhou, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää.

Aivokammioiden seinämissä sijaitseva suonipunos tunnetaan parhaiten sen kyvystä tuottaa aivo-selkäydinnestettä, joka muodostaa sekä mekaanisen että immunologisen suojan aivojen ympärille. Suonipunos kontrolloi myös monien aineiden läpäisyä verestä aivo-selkäydinnesteeseen, aivoihin ja selkäytimeen.

−Aivojen kliinisessä tutkimuksessa suonipunoksen muihin toimintoihin kuin aivo–selkäydinnesteen tuottoon ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota; esimerkiksi suonipunoksen kokoa ei mitata rutiininomaisista aivokuvista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori, akateemikko Riitta Hari.

−Koska suonipunoksen tiedetään toimivan välittäjänä kehon ääreisosien ja aivojen tulehdusmekanismeissa, suonipunos on kiinnostava ja tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde kroonisen kivun, ja erityisesti alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismien tutkimuksessa, hän jatkaa.

Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus.

Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus, joka alkaa yleensä vähäisestä vammasta esimerkiksi kädessä ja laajenee sitten muille alueille, esimerkiksi koko yläraajaan tai jopa toiselle puolelle kehoa. Siksi jo aiemmin on ajateltu että keskushermostolla on oireiston synnyssä olennainen merkitys.

Tutkimuksessa käytettiin rakenteellista magneettikuvausta, ja kuvista mitattiin aivokammiossa sijaitsevan suonipunoksen tilavuutta. Tutkittavana oli 32 henkilöä, joista puolet oli kipuoireyhtymää sairastavia ja puolet terveitä henkilöitä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan Tiedeneuvosto ja Tekes.

Linkki julkaisuun  ”Enlargement of choroid plexus in complex regional pain syndrome” http://www.nature.com/articles/srep14329

Kuvateksti:  Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää sairastavilla potilailla (vasemmalla) ja terveillä verrokeilla; kukin piste vastaa yhtä henkilöä.

Lisätietoja:

Professori, akateemikko Riitta Hari
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Aivotutkimusyksikön johtaja
Puh. 050 4371 615
riitta.hari@aalto.fi

Neurotieteiden ja lääketieteellisen tekniikan laitos
http://nbe.aalto.fi/fi/
 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Moderni vaalea puu- ja metallirakennus rinteessä, ympärillä korkeita vihreitä puita ja sininen taivas
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla

Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Kaksi ihmistä juttelee vilkkaassa sisätapahtumassa, väkijoukko ja puinen katto taustalla.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Master the Room: Real-World Networking for Researchers - työpajat touko-kesäkuussa

Käytännönläheiset työpajat tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille ammatillisten verkostoitumistaitojen kehittämiseksi 28.5. ja 11.6.2026