Krooniselle kivulle ja aivojen suonipunokselle löytyi odottamaton yhteys
Aalto-yliopiston neurotutkijat ovat yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Harvard-yliopiston kollegoiden kanssa havainneet ensimmäisinä yhteyden aivokammioiden suonipunoksen koon ja kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän välillä. Tutkimustulos julkaistiin juuri Scientific Reports -verkkojulkaisussa.
−Tutkiessamme kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen magneettikuvia huomasimme, että potilaiden suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä, kertoo kuvia analysoinut tutkijatohtori Guangyu Zhou, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.
Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää.
Aivokammioiden seinämissä sijaitseva suonipunos tunnetaan parhaiten sen kyvystä tuottaa aivo-selkäydinnestettä, joka muodostaa sekä mekaanisen että immunologisen suojan aivojen ympärille. Suonipunos kontrolloi myös monien aineiden läpäisyä verestä aivo-selkäydinnesteeseen, aivoihin ja selkäytimeen.
−Aivojen kliinisessä tutkimuksessa suonipunoksen muihin toimintoihin kuin aivo–selkäydinnesteen tuottoon ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota; esimerkiksi suonipunoksen kokoa ei mitata rutiininomaisista aivokuvista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori, akateemikko Riitta Hari.
−Koska suonipunoksen tiedetään toimivan välittäjänä kehon ääreisosien ja aivojen tulehdusmekanismeissa, suonipunos on kiinnostava ja tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde kroonisen kivun, ja erityisesti alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismien tutkimuksessa, hän jatkaa.
Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus.
Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus, joka alkaa yleensä vähäisestä vammasta esimerkiksi kädessä ja laajenee sitten muille alueille, esimerkiksi koko yläraajaan tai jopa toiselle puolelle kehoa. Siksi jo aiemmin on ajateltu että keskushermostolla on oireiston synnyssä olennainen merkitys.
Tutkimuksessa käytettiin rakenteellista magneettikuvausta, ja kuvista mitattiin aivokammiossa sijaitsevan suonipunoksen tilavuutta. Tutkittavana oli 32 henkilöä, joista puolet oli kipuoireyhtymää sairastavia ja puolet terveitä henkilöitä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan Tiedeneuvosto ja Tekes.
Linkki julkaisuun ”Enlargement of choroid plexus in complex regional pain syndrome” http://www.nature.com/articles/srep14329
Kuvateksti: Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää sairastavilla potilailla (vasemmalla) ja terveillä verrokeilla; kukin piste vastaa yhtä henkilöä.
Lisätietoja:
Professori, akateemikko Riitta Hari
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Aivotutkimusyksikön johtaja
Puh. 050 4371 615
[email protected]
Neurotieteiden ja lääketieteellisen tekniikan laitos
http://nbe.aalto.fi/fi/
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.