Uutiset

Krooniselle kivulle ja aivojen suonipunokselle löytyi odottamaton yhteys

Suomalaistutkijoiden havainto osoittaa, että keskushermostolla on oleellinen merkitys kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän synnyssä.

Aalto-yliopiston neurotutkijat ovat yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Harvard-yliopiston kollegoiden kanssa havainneet ensimmäisinä yhteyden aivokammioiden suonipunoksen koon ja kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän välillä. Tutkimustulos julkaistiin juuri Scientific Reports -verkkojulkaisussa.

−Tutkiessamme kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen magneettikuvia huomasimme, että potilaiden suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä, kertoo kuvia analysoinut tutkijatohtori Guangyu Zhou, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää.

Aivokammioiden seinämissä sijaitseva suonipunos tunnetaan parhaiten sen kyvystä tuottaa aivo-selkäydinnestettä, joka muodostaa sekä mekaanisen että immunologisen suojan aivojen ympärille. Suonipunos kontrolloi myös monien aineiden läpäisyä verestä aivo-selkäydinnesteeseen, aivoihin ja selkäytimeen.

−Aivojen kliinisessä tutkimuksessa suonipunoksen muihin toimintoihin kuin aivo–selkäydinnesteen tuottoon ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota; esimerkiksi suonipunoksen kokoa ei mitata rutiininomaisista aivokuvista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori, akateemikko Riitta Hari.

−Koska suonipunoksen tiedetään toimivan välittäjänä kehon ääreisosien ja aivojen tulehdusmekanismeissa, suonipunos on kiinnostava ja tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde kroonisen kivun, ja erityisesti alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismien tutkimuksessa, hän jatkaa.

Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus.

Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus, joka alkaa yleensä vähäisestä vammasta esimerkiksi kädessä ja laajenee sitten muille alueille, esimerkiksi koko yläraajaan tai jopa toiselle puolelle kehoa. Siksi jo aiemmin on ajateltu että keskushermostolla on oireiston synnyssä olennainen merkitys.

Tutkimuksessa käytettiin rakenteellista magneettikuvausta, ja kuvista mitattiin aivokammiossa sijaitsevan suonipunoksen tilavuutta. Tutkittavana oli 32 henkilöä, joista puolet oli kipuoireyhtymää sairastavia ja puolet terveitä henkilöitä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan Tiedeneuvosto ja Tekes.

Linkki julkaisuun  ”Enlargement of choroid plexus in complex regional pain syndrome” http://www.nature.com/articles/srep14329

Kuvateksti:  Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin. Pisteet osoittavat suonipunoksen tilavuuden kroonista alueellista kipuoireyhtymää sairastavilla potilailla (vasemmalla) ja terveillä verrokeilla; kukin piste vastaa yhtä henkilöä.

Lisätietoja:

Professori, akateemikko Riitta Hari
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Aivotutkimusyksikön johtaja
Puh. 050 4371 615
[email protected]

Neurotieteiden ja lääketieteellisen tekniikan laitos
http://nbe.aalto.fi/fi/
 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
 Äänen viivettä on tutkittu Suomen hiljaisimmassa huoneessa Otaniemessä sijaitsevassa kaiuttomassa huoneessa.  Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskorva erottaa jopa puolen millisekunnin viiveen

Tutkijat selvittivät, millaisia aikaeroja ihmiskorva pystyy havaitsemaan äänen eri taajuuksien saapumisessa.
Havainnekuva A Blanc -ostoskeskuksesta
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Ostoskeskus A Blanc aukeaa Otaniemeen kesällä

Alvar Aallon suunnittelema ”Otaniemen vanha ostari”, nykyinen ostoskeskus A Blanc, uudistui peruskorjauksessa vanhaa kunnioittaen palvelemaan monipuolista liiketoimintaa.
Superkuulon toteuttava laite. Pallon pinnalla on kuusi ultraäänille herkkää mikrofonia. Ultraäänet toistetaan kuulokkeisiin niin, että kuulija havaitsee äänilähteen suunnan oikein. Kuva: Ville Pulkki / Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihminenkin voi saada superkuulon – uudella audiotekniikalla voi seurata jopa lepakoiden lentoa

Ultraääni tallennetaan pienen pallon pinnalla olevilla mikrofoneilla ja toistetaan signaalinkäsittelyn jälkeen kuulokkeilla. Teknologiasta voi olla hyötyä esimerkiksi putkivuotojen paikantamisessa.