Uutiset

Konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin tuottamiin tunnereaktioihin

Klassisten kenkälaatikkosalien akustiikka synnyttää voimakkaampia tunnereaktioita kuin modernien salien akustiikka, tuore tutkimus osoittaa.

Helsingin Musiikkitalo edustaa modernimpaa salimuotoa. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto

Konserttisalien akustisia ominaisuuksia on tutkittu pitkään, ja arvostettujen salien akustiikkaa on perusteltu useilla eri akustisilla mittaluvuilla. Aaltolaisten tutkimus on ensimmäinen, joka selittää akustiikan laatua kuulijan tunnekokemuksella ja osoittaa, että identtisesti esitetyn orkesterimusiikin tunnevaikutus riippuu akustiikasta, jossa musiikkia kuunnellaan.

Tutkijat soittivat koehenkilöille katkelmaa Beethovenin sinfoniasta yhdistettynä vuorollaan eri konserttisalien akustiikkaan ja mittasivat samalle heidän fysiologisia reaktioitaan. Reaktioita tutkittiin sormiin kiinnitettävillä antureilla, jotka pystyvät rekisteröimään hyvin pieniä muutoksia ihon sähkönjohtavuudessa. Ihon sähkönjohtavuus vaihtelee tunnereaktioiden myötä, ja muun muassa vahvojen positiivisten tunnekokemusten tuottamat kylmät väristykset tai ”kananlihalle” menevä iho ovat yleisiä esimerkkejä konkreettisista reaktioista, jotka näkyvät selvästi myös sähkönjohtavuusmittauksissa.

Apua salien suunnitteluun

Tutkimuksen perusteella klassisille kenkälaatikkosaleille, kuten Wienin Musikvereinille ja Berliinin Konzerthausille, ominainen akustiikka tuottaa voimakkaampia tunnereaktioita kuin modernimmat salit. Tutkimuksessa oli mukana samalla tavalla valittuja kuuntelupaikkoja Wienin Musikvereinista, Amsterdamin Concertgebouw’sta, Berliinin Konzerthausista sekä Filharmoniasta, Kölnin Filharmoniasta sekä Helsingin Musiikkitalosta.

‒ Konserttitilanteessa yleisö kuuntelee musiikkia, joka on erottamattomasti yhdistynyt salin akustiikkaan. Aivan kuten jotkut tulkinnat samasta teoksesta kykenevät nostattamaan voimakkaampia tunnetiloja, tietyn tyyppinen akustiikka lisää musiikin vaikuttavuutta ja vahvistaa musiikin herättämiä tunne-elämyksiä. Monille kuuntelijoille musiikin tuottamat elämykset ovat musiikin tärkein anti, toteaa tutkijatohtori Jukka Pätynen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

‒ Tuore tutkimus laajentaa käsitystä konserttisalien akustiikan merkityksestä osoittaen, että akustiikalla on merkittävä rooli siinä, kuinka vahvasti musiikki koetaan. Nykyiset tulokset viittaavat myös aiempaan teoreettiseen tutkimukseemme, jonka mukaan musiikin ilmaisuvoimaan liittyvät dynaamiset erot havaittaisiin kenkälaatikkomallisissa saleissa suurempana kuin muissa saleissa. Uusin löytömme yhdistää psykologisia ilmiöitä saliakustiikkaan ja saattaa auttaa tulevaisuudessa suunnittelemaan saleja, jotka tukevat mahdollisimman hyvin musiikin tulkintaa, Pätynen visioi.

Wienin Musikverein on klassinen kenkälaatikkosali. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto

Tutkimustyössä hyödynnettiin tutkimusryhmän laajoja akustisia mittauksia eri eurooppalaisissa ja suomalaisissa konserttisaleissa vuosina 2011–2012. Salien akustiset vasteet mitattiin 34 kaiuttimesta rakennetulla orkesterilla, jonka avulla elävän orkesterin sopeutuminen kuhunkin tilaan voitiin sulkea pois. Toisin sanoen kaiutinorkesteri soittaa aina samalla tavalla, jolloin eri salien mittaukset ovat keskenään täysin vertailukelpoisia. Kaiutinorkesteri on Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kehittämä ainutlaatuinen työkalu tutkimuksiin, joiden avulla yritetään ymmärtää havaittuja eroja huoneiden akustisissa ominaisuuksissa.

Tutkijatohtori Jukka Pätynen toimii professori Tapio Lokin virtuaaliakustiikan tutkimusryhmässä.

Tutkimuksen suorittivat Jukka Pätynen ja Tapio Lokki. Artikkeli “Concert halls with strong and lateral sound increase the emotional impact of orchestra music” on julkaistu Journal of the Acoustical Society of America -julkaisusarjassa 21.3.2016. (http://dx.doi.org/10.1121/1.4944038)

Linkki artikkeliin: http://scitation.aip.org/content/asa/journal/jasa/139/3/10.1121/1.4944038

Video ääninäytteistä: http://patynen.kuvat.fi/kuvat/press/JASA2016/jasa2016demo.mp4

Lisätietoja:

Akatemian tutkijatohtori Jukka Pätynen
p. 0440 585 547
[email protected]

Professori Tapio Lokki
p. 040 578 2486
[email protected]
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tietotekniikan laitos

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Students in the Aalto University Learning Centre / photo by Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkain 2020-2022 -hanke avaa kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoimat kotimaiset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot vuosilta 1930-2018 ovat nyt tutkijoiden käytettävissä.
Metsähovi Radio Observatory, Joni Tammi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?

Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
computer illustration of a cut away of the donut-shaped fusion reactor, showing that it much larger tha human
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Antti Snickeristä ITER-fuusioreaktorin ensimmäinen suomalainen Scientist Fellow

Antti Snickerin tehtävänä on mallintaa nopeiden hiukkasten kulkeutumista plasmassa.