Uutiset

Konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin tuottamiin tunnereaktioihin

Klassisten kenkälaatikkosalien akustiikka synnyttää voimakkaampia tunnereaktioita kuin modernien salien akustiikka, tuore tutkimus osoittaa.

Helsingin Musiikkitalo edustaa modernimpaa salimuotoa. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto

Konserttisalien akustisia ominaisuuksia on tutkittu pitkään, ja arvostettujen salien akustiikkaa on perusteltu useilla eri akustisilla mittaluvuilla. Aaltolaisten tutkimus on ensimmäinen, joka selittää akustiikan laatua kuulijan tunnekokemuksella ja osoittaa, että identtisesti esitetyn orkesterimusiikin tunnevaikutus riippuu akustiikasta, jossa musiikkia kuunnellaan.

Tutkijat soittivat koehenkilöille katkelmaa Beethovenin sinfoniasta yhdistettynä vuorollaan eri konserttisalien akustiikkaan ja mittasivat samalle heidän fysiologisia reaktioitaan. Reaktioita tutkittiin sormiin kiinnitettävillä antureilla, jotka pystyvät rekisteröimään hyvin pieniä muutoksia ihon sähkönjohtavuudessa. Ihon sähkönjohtavuus vaihtelee tunnereaktioiden myötä, ja muun muassa vahvojen positiivisten tunnekokemusten tuottamat kylmät väristykset tai ”kananlihalle” menevä iho ovat yleisiä esimerkkejä konkreettisista reaktioista, jotka näkyvät selvästi myös sähkönjohtavuusmittauksissa.

Apua salien suunnitteluun

Tutkimuksen perusteella klassisille kenkälaatikkosaleille, kuten Wienin Musikvereinille ja Berliinin Konzerthausille, ominainen akustiikka tuottaa voimakkaampia tunnereaktioita kuin modernimmat salit. Tutkimuksessa oli mukana samalla tavalla valittuja kuuntelupaikkoja Wienin Musikvereinista, Amsterdamin Concertgebouw’sta, Berliinin Konzerthausista sekä Filharmoniasta, Kölnin Filharmoniasta sekä Helsingin Musiikkitalosta.

‒ Konserttitilanteessa yleisö kuuntelee musiikkia, joka on erottamattomasti yhdistynyt salin akustiikkaan. Aivan kuten jotkut tulkinnat samasta teoksesta kykenevät nostattamaan voimakkaampia tunnetiloja, tietyn tyyppinen akustiikka lisää musiikin vaikuttavuutta ja vahvistaa musiikin herättämiä tunne-elämyksiä. Monille kuuntelijoille musiikin tuottamat elämykset ovat musiikin tärkein anti, toteaa tutkijatohtori Jukka Pätynen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

‒ Tuore tutkimus laajentaa käsitystä konserttisalien akustiikan merkityksestä osoittaen, että akustiikalla on merkittävä rooli siinä, kuinka vahvasti musiikki koetaan. Nykyiset tulokset viittaavat myös aiempaan teoreettiseen tutkimukseemme, jonka mukaan musiikin ilmaisuvoimaan liittyvät dynaamiset erot havaittaisiin kenkälaatikkomallisissa saleissa suurempana kuin muissa saleissa. Uusin löytömme yhdistää psykologisia ilmiöitä saliakustiikkaan ja saattaa auttaa tulevaisuudessa suunnittelemaan saleja, jotka tukevat mahdollisimman hyvin musiikin tulkintaa, Pätynen visioi.

Wienin Musikverein on klassinen kenkälaatikkosali. Kuva Jukka Pätynen / Aalto-yliopisto

Tutkimustyössä hyödynnettiin tutkimusryhmän laajoja akustisia mittauksia eri eurooppalaisissa ja suomalaisissa konserttisaleissa vuosina 2011–2012. Salien akustiset vasteet mitattiin 34 kaiuttimesta rakennetulla orkesterilla, jonka avulla elävän orkesterin sopeutuminen kuhunkin tilaan voitiin sulkea pois. Toisin sanoen kaiutinorkesteri soittaa aina samalla tavalla, jolloin eri salien mittaukset ovat keskenään täysin vertailukelpoisia. Kaiutinorkesteri on Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kehittämä ainutlaatuinen työkalu tutkimuksiin, joiden avulla yritetään ymmärtää havaittuja eroja huoneiden akustisissa ominaisuuksissa.

Tutkijatohtori Jukka Pätynen toimii professori Tapio Lokin virtuaaliakustiikan tutkimusryhmässä.

Tutkimuksen suorittivat Jukka Pätynen ja Tapio Lokki. Artikkeli “Concert halls with strong and lateral sound increase the emotional impact of orchestra music” on julkaistu Journal of the Acoustical Society of America -julkaisusarjassa 21.3.2016. (http://dx.doi.org/10.1121/1.4944038)

Linkki artikkeliin: http://scitation.aip.org/content/asa/journal/jasa/139/3/10.1121/1.4944038

Video ääninäytteistä: http://patynen.kuvat.fi/kuvat/press/JASA2016/jasa2016demo.mp4

Lisätietoja:

Akatemian tutkijatohtori Jukka Pätynen
p. 0440 585 547
[email protected]

Professori Tapio Lokki
p. 040 578 2486
[email protected]
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Tietotekniikan laitos

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Lennart Engels, Karolin Kull, Ágnes László, Julia Postrzech and Valenti Soler won the Habitare Design competition 2023.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston sisustusarkkitehtuurin ja nykymuotoilun opiskelijatiimi voitti Habitare-suunnittelukilpailun 2023

Habitare-suunnittelukilpailu on tarkoitettu taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin opiskelijoille Suomessa. Tämän vuoden teemana kilpailussa oli ”Yhteisöllisyyden työkalut”. Teeman tarkoituksena oli rohkaista kilpailijoita muotoilemaan ja toteuttamaan uudenlaisia tapoja edistää yhdessäoloa ja vuorovaikutusta ihmisen mittakaavassa tai laajemminkin
The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles book cover
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla

Tuotantotalouden laitos on julkaissut ensimmäisen tekoälyyn perustuvan äänikirjansa.
Rakkauden lajit muodostavat tilastollisesti samankaltaisuusjatkumon, jossa rakkauden kokemuksen voimakkuus heikkenee. Kuva: Philosophical Psychology -lehti, https://doi.org/10.1080/09515089.2023.2252464.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin

Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu.
Värikkäitä ja läpinäkyviä pinnoitenäytteitä puupölkyn päällä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita

Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita.