Uutiset

Konkreettinen arviointikehikko parantaa oppimisen laatua

Uusi tutkimus korostaa arvioinnin merkitystä opetuksen kehittämisessä. Laadukas arviointikehikko on mahdollisimman ymmärrettävä ja huomioi myös prosessin pelkän lopputyön sijaan.
Tuija Virtasen ja Antti Miihkisen yhteistyö alkoi Aalto-yliopiston pedagogisessa koulutuksessa. Kuva: Outi Puukko

Tutkijat Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Tuija Virtanen Helsingin yliopistosta tutkivat arviointikehikon merkitystä kandiopiskelijoiden oppimisessa. Idea tutkimuksesta syntyi Aalto-yliopiston pedagogisen koulutuksen yhteydessä.

”Lähdimme selvittämään, miten arviointi toimii osana laskentatoimen kandiseminaaria. Arviointikehikolla oli positiivinen vaikutus opiskelijoiden ymmärrykseen, itsearviointiin, luottamukseen sekä integroitumiseen”, kertoo Antti Miihkinen.

Opiskelijoiden ymmärrys lisääntyi

Tutkimus havainnollistaa, miten yliopisto-opiskelijat voivat käyttää arviointikehikkoa oppimisen apuvälineenä kursseilla, joihin kuuluu sekä kirjallisia töitä että ryhmätöitä.

”Seminaarityöskentelyssä toteutuu usein ajatus, että matka on tärkeämpi kuin itse lopputulos. Arviointikehikon avulla opiskelijoiden oli helpompi ymmärtää tämän prosessin rooli, mikä on tärkeä löydös”, Tuija Virtanen sanoo.

Usein oppimisen arvioinnissa keskitytään vain lopputöihin. Miihkisen ja Virtasen kehittämä arviointikehikko huomioi prosessin osalta opponoinnin ja aktiivisuuden.

”Kertomalla opiskelijoille heti kurssin alussa, mitä heiltä odotetaan, voimme parantaa oppimisen laatua sekä auttaa heitä seuraamaan oman työskentelynsä kehitystä. Tämä edesauttaa motivaatiota, koska onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja turha epävarmuus vähenee. Parhaimmillaan oppimisen tukeminen lisää integraatiota ja turvaa opintojen sujuvan etenemisen”, tutkijat toteavat.

Uusia ideoita opetukseen

Tutkimuksen tulokset tuovat uusia ideoita opettajille opetuksen laadun kehittämiseen. Tutkijoiden mukaan arviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää myös opetussuunnitelma- ja yliopistotasolla. Esimerkiksi AACSB:n laatukriteereissä oppimisen varmistamiseen otetaan kantaa.

”Arviointikehikko on opettajille hyvä työkalu, jos opiskelija saadaan sisäistämään, mitä siinä sanotaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan oikeaan suuntaan. Jos arvioinnilta halutaan vaikuttavuutta, kannattaa kokeilla kriteereiden ymmärrettävyyttä ihan ruohonjuuritasolla”, tutkijat kannustavat.

Miihkiselle ja Virtaselle Aalto-yliopiston pedagoginen koulutus tarjosi hyvät lähtökohdat opetuksen kehittämiseen myös tieteellisestä näkökulmasta. Tutkijoiden artikkeli ”Development and Application of Assessment Standards to Advanced Written Assignments” hyväksyttiin juuri julkaistavaksi Accounting Education -journaalissa, joka on yksi Accounting Education alan keskeisistä lehdistä.

Lue artikkeli SSRN-palvelussa.

 

Lisätiedot

Antti Miihkinen, tutkija
[email protected]      
puh. 050 5469573     

Tuija Virtanen, yliopistonlehtori
[email protected]
puh. 040 7242917

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.