Konkreettinen arviointikehikko parantaa oppimisen laatua

Uusi tutkimus korostaa arvioinnin merkitystä opetuksen kehittämisessä. Laadukas arviointikehikko on mahdollisimman ymmärrettävä ja huomioi myös prosessin pelkän lopputyön sijaan.
Tuija Virtasen ja Antti Miihkisen yhteistyö alkoi Aalto-yliopiston pedagogisessa koulutuksessa. Kuva: Outi Puukko

Tutkijat Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Tuija Virtanen Helsingin yliopistosta tutkivat arviointikehikon merkitystä kandiopiskelijoiden oppimisessa. Idea tutkimuksesta syntyi Aalto-yliopiston pedagogisen koulutuksen yhteydessä.

”Lähdimme selvittämään, miten arviointi toimii osana laskentatoimen kandiseminaaria. Arviointikehikolla oli positiivinen vaikutus opiskelijoiden ymmärrykseen, itsearviointiin, luottamukseen sekä integroitumiseen”, kertoo Antti Miihkinen.

Opiskelijoiden ymmärrys lisääntyi

Tutkimus havainnollistaa, miten yliopisto-opiskelijat voivat käyttää arviointikehikkoa oppimisen apuvälineenä kursseilla, joihin kuuluu sekä kirjallisia töitä että ryhmätöitä.

”Seminaarityöskentelyssä toteutuu usein ajatus, että matka on tärkeämpi kuin itse lopputulos. Arviointikehikon avulla opiskelijoiden oli helpompi ymmärtää tämän prosessin rooli, mikä on tärkeä löydös”, Tuija Virtanen sanoo.

Usein oppimisen arvioinnissa keskitytään vain lopputöihin. Miihkisen ja Virtasen kehittämä arviointikehikko huomioi prosessin osalta opponoinnin ja aktiivisuuden.

”Kertomalla opiskelijoille heti kurssin alussa, mitä heiltä odotetaan, voimme parantaa oppimisen laatua sekä auttaa heitä seuraamaan oman työskentelynsä kehitystä. Tämä edesauttaa motivaatiota, koska onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja turha epävarmuus vähenee. Parhaimmillaan oppimisen tukeminen lisää integraatiota ja turvaa opintojen sujuvan etenemisen”, tutkijat toteavat.

Uusia ideoita opetukseen

Tutkimuksen tulokset tuovat uusia ideoita opettajille opetuksen laadun kehittämiseen. Tutkijoiden mukaan arviointimenetelmien kehittäminen on tärkeää myös opetussuunnitelma- ja yliopistotasolla. Esimerkiksi AACSB:n laatukriteereissä oppimisen varmistamiseen otetaan kantaa.

”Arviointikehikko on opettajille hyvä työkalu, jos opiskelija saadaan sisäistämään, mitä siinä sanotaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan oikeaan suuntaan. Jos arvioinnilta halutaan vaikuttavuutta, kannattaa kokeilla kriteereiden ymmärrettävyyttä ihan ruohonjuuritasolla”, tutkijat kannustavat.

Miihkiselle ja Virtaselle Aalto-yliopiston pedagoginen koulutus tarjosi hyvät lähtökohdat opetuksen kehittämiseen myös tieteellisestä näkökulmasta. Tutkijoiden artikkeli ”Development and Application of Assessment Standards to Advanced Written Assignments” hyväksyttiin juuri julkaistavaksi Accounting Education -journaalissa, joka on yksi Accounting Education alan keskeisistä lehdistä.

Lue artikkeli SSRN-palvelussa.

 

Lisätiedot

Antti Miihkinen, tutkija
[email protected]      
puh. 050 5469573     

Tuija Virtanen, yliopistonlehtori
[email protected]
puh. 040 7242917

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Matilda Palmu: Night Flowers
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Muotoiluopiskelijat vahvasti esillä Habitare-messuilla

Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun maisteriohelman opiskelijoita on esillä muun muassa Protoshop-näyttelyssä.
Ekosetti-opas
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Audiovisuaalisen alan ensimmäinen eko-opas ohjaa kohti kestävämpää tuotantoa

Tavoitteena on edistää alan työkulttuurin muuttumista ekologisemmaksi.
Aalto University / Verkkoturvallisuus ja -luottamus / photo: Aki-Pekka Sinikoski
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Huippuluennoitsijat pureutuvat digitalisaation mahdollisuuksiin ja uhkiin yleisöluentosarjassa

Kaikille avoimessa maksuttomassa luentosarjassa yritys- ja tutkimusmaailmaa edustavat huippuluennoitsijat kertovat, miten digitalisaatio vaikuttaa liiketoimintaan, yhteiskuntaan ja turvallisuuteen.
The cover that was submitted for Energy and Environment Sciences
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ilmastointi nielee vuosisadan lopulla jopa 35 kertaa enemmän energiaa kuin nykypäivänä.