Koneoppiminen tehostaa maataloutta ennustamalla kasvin ja sen ympäristön välistä vuorovaikutusta
Tekes on myöntänyt vajaa 0,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston pilottiprojektille, jonka tavoitteena on kehittää koneoppimismenetelmiä vastaamaan maatalouden haasteisiin. Hanke päättyy vuoden 2018 lopulla.
Koneoppimista on harvemmin hyödynnetty alkutuotannon haasteisiin. On kuitenkin arvioitu, että väestönkasvun myötä vuonna 2050 ruoan kysyntä ylittää tarjonnan noin 60 %:lla. Oma lukunsa on ilmastonmuutos, joka tullee aiheuttamaan merkittäviä lisähaasteita. Alkutuotannon tehostaminen on tarpeen, jotta ihmiskunnalle ylipäätään riittää ruokaa.
”Projektissa tullaan hyödyntämään yksilöllistetyn lääketieteen menetelmiä, jotka on kehitetty Aalto-yliopistolla professori Samuel Kasken johdolla. Voidaan ajatella, että hankkeessa käytetään alun perin täsmälääketiedettä varten kehitettyjä koneoppimismenetelmiä pelto- ja kasvihuonekohtaisesti, koska ennusteongelmat molemmilla soveltamisalueilla ovat hyvin samankaltaisia”, kuvailee hankkeen johtava tutkija Jussi Gillberg.
Pilottivaiheessa koneoppimismenetelmiä tullaan edelleen kehittämään. Perinteiseen peltoviljelyyn liittyen pyritään tunnistamaan kasvilajikkeita, jotka soveltuvat kullekin pellolle mahdollisimman hyvin. Kasvihuonekasvatuksessa taas säädetään koneoppimisen avulla kasvihuoneen olosuhteita optimaaliseksi. Näiden lisäksi tullaan myös kehittämään tarkempia ennustustyökaluja kasvinjalostajille.
Tehokasta ja ennustettavaa viljelyä
”Koneoppimisen avulla voidaan selvittää pellon hyvä käyttötarkoitus ja kulloiseenkin ilmastoon parhaiten soveltuvat viljelykasvit. Kyse on kasvin ja sen ympäristön välisen vuorovaikutuksen ennustamisesta. Kasvilajike, joka on muita satoisampi jollain tietyllä pellolla, voikin olla muita lajikkeita heikompi toisaalla”, lisää Gillberg.
”Kasvien viljelyssä olennaista on genotyypin, kasvin perimän, yhteisvaikutus ympäristön kanssa. Parhaimmillaan hankkeessa syntyvien menetelmien ja tapojen avulla voidaan ennustaa kasvinjalostusaineistojen menestystä uusissa olosuhteissa”, kuvailee Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Projektissa on yrityskumppaneina mukana Boreal Kasvinjalostus Oy:n lisäksi Mtech Digital Solutions Oy ja Netled Oy, joka on erikoistunut tehokkaisiin kasvihuoneisiin. Yhdessä yrityskumppanien kanssa hankkeessa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia kaupallistaa kehitettyä teknologiaa. Yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Lisätietoa:
Jussi Gillberg
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto
[email protected]
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.