Uutiset

Kolmiulotteisuus vahvistaa kasvonilmeiden herättämiä tunteita

Tulokset ovat kiinnostavia paitsi tunteiden tutkimukselle, myös viihdeteollisuudelle ja 3D-näyttöjen valmistajille.

Tutkimuksessa käytetyt kaksiulotteiset kuvaparit voidaan nähdä kolmiulotteisina katsomalla kuvan "läpi".

Ruudulla ja tavallisissa valokuvissa esitetyt kasvonilmeet eivät yleensä synnytä katsojassa yhtä vahvoja tunnereaktioita kuin ilmeet reaalielämän vuorovaikutuksessa. Nyt tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kolmiulotteisina ja luonnollisissa syvyyssuhteissa esitettyjen valokuvien ilmeet synnyttävät katsojissa selvästi vahvempia tunteita kuin perinteiset, kaksiulotteiset kuvat.

– 3D-valokuvat huijaavat aivot luulemaan, että kuvan kasvot ovat todellisemmat kuin 2D-valokuvan, kiteyttää Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tohtorikoulutettava Jussi Hakala. Hän analysoi yhdessä tutkijatohtori Jari Kätsyrin ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yliopistotutkija Jukka Häkkisen kanssa tutkimusta varten 40 koehenkilön reaktioita erilaisiin valokuviin.

Tutkijat huomasivat, että vihaisten ilmeiden aiheuttamat negatiiviset tunteet vahvistuivat eniten luonnollisella syvyysvaikutelmalla, kun taas iloisten ilmeiden aiheuttamat positiiviset tunteet vahvistuivat sekä kavennetulla että luonnollisella syvyydellä. Tunteita mitattiin itsearvioinneilla.

Luotettavuus ja yleistettävyys paranevat

Hakalan mukaan kasvojenilmetutkimusta on tähän asti tehty lähinnä tavallisilla 2D-kuvilla.

– Tulosten pohjalta on tehty yleistyksiä reaalimaailmasta. 3D-kuvat vastaavat kuitenkin paremmin todellisuutta, joten niiden avulla tutkimusten luotettavuus ja yleistettävyys paranevat, hän sanoo.

Tunteiden tutkimuksen lisäksi saaduilla tuloksilla on merkitystä esimerkiksi Oculus Riftin ja Microsoftin HoloLensin kaltaisten lisätyn todellisuuden näyttöjen suunnittelussa. Tutkimuksen perusteella 3D-sisältö kannattaa esittää reaalimaailman luonnollisissa syvyyssuhteissa, jos halutaan vahvistaa katsojan tunnekokemusta.

– 3D:tä käytetään pääasiassa toimintaelokuvissa efektien korostamiseen, mutta sitä voitaisiin käyttää myös näyttelijöiden ilmeiden synnyttämien tunnekokemusten vahvistamiseen, Hakala ehdottaa.

Tutkimus julkaistiin äskettäin i-Perception-tiedejulkaisussa. (ipe.sagepub.com)

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Jussi Hakala
puh. 050 544 4553
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Laskentatoimen tutkijoita. Kuva: Roope Kiviranta
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laskentatoimen tutkijoiden artikkeli palkittiin parhaana Aasian ja Tyynenmeren alueen konferenssissa

Artikkeli voitti parhaan tutkimuspaperin palkinnon tilintarkastuksen alalla.
A person in a VR experience
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Media and Immersion Lab (EMIL) -projekti kutsuu XR-kehittäjät yhteistyöhön

Aalto-yliopiston koordinoima EMIL-projekti aloittaa syyskuussa 2022.
A piece of wood panel containing eco glue
Tutkimus ja taide Julkaistu:
Helsingin Sanomien logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tilaus Helsingin Sanomien verkkoversioon (HS.fi) on päättynyt

Tilaus Helsingin Sanomien verkkoversioon (HS.fi) on päättynyt.