Kolmiulotteisuus vahvistaa kasvonilmeiden herättämiä tunteita

Tulokset ovat kiinnostavia paitsi tunteiden tutkimukselle, myös viihdeteollisuudelle ja 3D-näyttöjen valmistajille.

Tutkimuksessa käytetyt kaksiulotteiset kuvaparit voidaan nähdä kolmiulotteisina katsomalla kuvan "läpi".

Ruudulla ja tavallisissa valokuvissa esitetyt kasvonilmeet eivät yleensä synnytä katsojassa yhtä vahvoja tunnereaktioita kuin ilmeet reaalielämän vuorovaikutuksessa. Nyt tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kolmiulotteisina ja luonnollisissa syvyyssuhteissa esitettyjen valokuvien ilmeet synnyttävät katsojissa selvästi vahvempia tunteita kuin perinteiset, kaksiulotteiset kuvat.

– 3D-valokuvat huijaavat aivot luulemaan, että kuvan kasvot ovat todellisemmat kuin 2D-valokuvan, kiteyttää Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tohtorikoulutettava Jussi Hakala. Hän analysoi yhdessä tutkijatohtori Jari Kätsyrin ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yliopistotutkija Jukka Häkkisen kanssa tutkimusta varten 40 koehenkilön reaktioita erilaisiin valokuviin.

Tutkijat huomasivat, että vihaisten ilmeiden aiheuttamat negatiiviset tunteet vahvistuivat eniten luonnollisella syvyysvaikutelmalla, kun taas iloisten ilmeiden aiheuttamat positiiviset tunteet vahvistuivat sekä kavennetulla että luonnollisella syvyydellä. Tunteita mitattiin itsearvioinneilla.

Luotettavuus ja yleistettävyys paranevat

Hakalan mukaan kasvojenilmetutkimusta on tähän asti tehty lähinnä tavallisilla 2D-kuvilla.

– Tulosten pohjalta on tehty yleistyksiä reaalimaailmasta. 3D-kuvat vastaavat kuitenkin paremmin todellisuutta, joten niiden avulla tutkimusten luotettavuus ja yleistettävyys paranevat, hän sanoo.

Tunteiden tutkimuksen lisäksi saaduilla tuloksilla on merkitystä esimerkiksi Oculus Riftin ja Microsoftin HoloLensin kaltaisten lisätyn todellisuuden näyttöjen suunnittelussa. Tutkimuksen perusteella 3D-sisältö kannattaa esittää reaalimaailman luonnollisissa syvyyssuhteissa, jos halutaan vahvistaa katsojan tunnekokemusta.

– 3D:tä käytetään pääasiassa toimintaelokuvissa efektien korostamiseen, mutta sitä voitaisiin käyttää myös näyttelijöiden ilmeiden synnyttämien tunnekokemusten vahvistamiseen, Hakala ehdottaa.

Tutkimus julkaistiin äskettäin i-Perception-tiedejulkaisussa. (ipe.sagepub.com)

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Jussi Hakala
puh. 050 544 4553
[email protected].fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Head of Post-Award Services Jukka Hyvönen and Head of Pre-Award Services Sanna-Maija Kiviranta
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudet palvelupäälliköt tutkimuspalveluissa

Sanna-Maija Kiviranta on nimitetty tutkimusrahoituspalveluiden palvelupäälliköksi ja Jukka Hyvönen on nimitetty hankepalvelujen palvelupäälliköksi. Molemmat tiimit tukevat Aallon tutkijoita tutkimusrahoituksessa.
A false colour electron microscope image of the bolometer, the scale bar shows a single bacteria, indicating how small the device is
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Nanosäteilyilmaisin on myös edeltäjiään sata kertaa nopeampi, ja se pystyy toimimaan ilman taukoja.