Kolme aaltolaista valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi
Suomalainen tiedeakatemia valitsi kevätkokouksessaan yhteensä 44 uutta jäsentä, joiden joukossa oli kolme aaltolaista.
Professori Mauri Kostiainen Kemian tekniikan korkeakoulusta tutkii uudenlaisia biohybridimateriaaleja, joissa yhdistyvät biologiset ja synteettiset materiaalit.
Dosentti Sabrina Maniscalco Perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselta tutkii kvanttifysiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Professori Matti Liski Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta tutkii muun muassa uusituvan energian markkinoita ja päästökauppaa.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Yhteensä jäseniä on noin tuhat.
Vuonna 1908 perustetun Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia jakaa noin kahden miljoonan euron edestä apurahoja vuosittain, erityisesti nuorille tutkijoille.
Onnittelut uusille jäsenille!
Lisätietoja
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Henkilöstöä ja opiskelijoita palkittiin Insinööritieteiden korkeakoulun tilaisuudessa
Palkintoja jaettiin vuoden 2025 parhaille tieteellisille julkaisuille ja väitöskirjoille, aktiivisille opiskelijoille sekä saavutuksille opetuksen, vaikuttavuuden ja palveluiden alueilla.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.