Kolme aaltolaista valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi
Suomalainen tiedeakatemia valitsi kevätkokouksessaan yhteensä 44 uutta jäsentä, joiden joukossa oli kolme aaltolaista.
Professori Mauri Kostiainen Kemian tekniikan korkeakoulusta tutkii uudenlaisia biohybridimateriaaleja, joissa yhdistyvät biologiset ja synteettiset materiaalit.
Dosentti Sabrina Maniscalco Perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselta tutkii kvanttifysiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Professori Matti Liski Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta tutkii muun muassa uusituvan energian markkinoita ja päästökauppaa.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Yhteensä jäseniä on noin tuhat.
Vuonna 1908 perustetun Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia jakaa noin kahden miljoonan euron edestä apurahoja vuosittain, erityisesti nuorille tutkijoille.
Onnittelut uusille jäsenille!
Lisätietoja
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.