Kolme aaltolaista valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi
Suomalainen tiedeakatemia valitsi kevätkokouksessaan yhteensä 44 uutta jäsentä, joiden joukossa oli kolme aaltolaista.
Professori Mauri Kostiainen Kemian tekniikan korkeakoulusta tutkii uudenlaisia biohybridimateriaaleja, joissa yhdistyvät biologiset ja synteettiset materiaalit.
Dosentti Sabrina Maniscalco Perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselta tutkii kvanttifysiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Professori Matti Liski Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta tutkii muun muassa uusituvan energian markkinoita ja päästökauppaa.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Yhteensä jäseniä on noin tuhat.
Vuonna 1908 perustetun Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia jakaa noin kahden miljoonan euron edestä apurahoja vuosittain, erityisesti nuorille tutkijoille.
Onnittelut uusille jäsenille!
Lisätietoja
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.