Kun tutkijat kehittävät tällaisia järjestelmiä, vastaan tulee myös kausaliteettiongelma. Korrelaatioiden laskeminen on yksinkertaista, mutta sen osoittaminen, että kahden asian välillä on syy–seuraussuhde eivätkä ne vain tapahdu samanaikaisesti on vaikeaa.
”On monia, monia näkökohtia, jotka ovat Euroopan näkökulmasta tärkeitä. Eurooppa haluaa saada aikaan strategian, joka eroaa muista talouksista, kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka investoivat valtavasti tekoälyyn. Eurooppa laahaa hieman perässä, mutta strategia, jonka mukaan rakennetaan luotettavaa tekoäly vastineena eettisille periaatteille, on oikea suunta.”
Vaikeat kysymykset vaativat poikkitieteellistä yhteistyötä
Professori Milano on ollut tekoälytutkija paljon pidempään kuin tekoäly on ollut kaikkien huulilla. Hän muistaa ajan, jolloin ihmiset ajattelivat tekoälymenetelmien olevan hyödyttömiä. Tutkijat jopa välttivät käsitteen käyttämistä, etteivät he säikäyttäisi rahoittajia. ”Nyt kaikki tietysti ymmärtävät, että tekoäly on hyödyllistä ja voi tuoda tärkeitä tuloksia kaikille elämän osa-alueille.”
Milano tutkii päätöksenteon tukena käytettäviä järjestelmiä ja etenkin järjestelmiä, jotka tukevat – eivätkä korvaa – ihmisasiantuntijoita. Hänen mielestään erityisen kiehtovaa on se, että ihmisen osaamista voidaan sisällyttää tekoälymalliin. ”Näitä järjestelmiä voi todella käyttää siihen, että yhdistetään tietoa eri asiantuntijoilta ja eri aloilta ja liimataan se kaikki yhteen.”
Häntä kiehtoo myös tekoälyn poikkitieteellisyys ja esimerkiksi eettiset näkökulmat, jotka vaativat monialaista osaamista. ”Jos on ajajattomassa autossa, täytyy ottaa huomioon näkökohtia, jotka eivät liity pelkästään algoritmeihin tai teknologiaan. Täytyy todella ymmärtää, että tehtävänä on vaikeita päätöksiä.”
Kun kyseessä on vaikkapa ihmishenki, järjestelmän mallintaminen on erityisen vaikeaa ja eettiset ja moraaliset periaatteet täytyy huomioida. Samaan aikaan monissa tilanteissa ei kuitenkaan ole globaaleja periaatteita, jotka kaikki maailman ihmiset voisivat allekirjoittaa: itäaasialaiset saattavat pitää ikäihmisten suojelemista tärkeimpänä asiana, eurooppalaiset taas haluavat suojella ensisijaisesti lapsia.
Se, miten tällaisia päätöksiä koodataan, on yksi tekoälytutkimuksen keskeisimpiä haasteita lähivuosina. Myönteistä on, että kone voi olla paljon rationaalisempi päätöksentekijä kuin ihminen: se pystyy prosessoimaan tietoa niin nopeasti, että se perustaa päätöksensä päättelyyn. Ihminen taas toimii vaistojensa varassa.
Teknologia auttaa tekemään maailmasta paremman paikan
Viime vuosina tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet hyvin nopeasti. Professori Milano odottaa innolla, mitä tapahtuu seuraavan vuosikymmenen aikana: hän toivoo näkevänsä Euroopan, joka on aidosti vahva ja kilpailukykyinen.
Toinen toive on, että tutkijat alkaisivat käyttää tekoälyä enemmän ongelmanratkaisuun, joka auttaa tekemään planeetastamme paremman paikan elää: teknologia voi auttaa vähentämään saasteita ja päästöjä ja auttaa ihmisiä saavuttamaan nollapäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteet. ”On aika, että alamme käyttää teknologiaa hyvään auttaaksemme luontoa ja parantaaksemme kansalaisten elämänlaatua. Teknologiset ratkaisut voivat todella auttaa meitä ottamaan askeleen kohti planeettaa, joka on parempi meille, lapsillemme ja tuleville sukupolville.”
AI Day 2020 järjestetään 26. marraskuuta. Lue lisää osoitteesta: https://fcai.fi/ai-day-2020