Uutiset

Kohti luotettavaa tekoälyä ja itsenäistä Eurooppaa

Professori Michela Milano on eurooppalaisen tekoäly-yhdistys EurAI:n varajohtaja ja yksi tämän vuoden AI Dayn pääpuhujista.
europe_flag_700x400_en_en.jpg
Euroopan etuja ovat vahva yliopistojärjestelmä, pitkä historia korkeatasoisessa tutkimuksessa ja teollisuuskenttä, johon kuuluu pieniä startup-yrityksiä, suuria korporaatioita ja kaikkea siltä väliltä, sanoo professori Milano.

Euroopan täytyy olla tekoälyn suhteen itsenäinen ja luoda omaa tekoälyteknologiaansa, joka kunnioittaa kansalaisten yksityisyyttä. Näin sanoo Bolognan yliopiston professori Michela Milano, joka on yksi Euroopan johtavista tekoälytutkijoista.

Euroopan komission tavoitteena on, että Euroopassa kehitetään tekoälyä, johon ihmiset voivat luottaa. EU:n eettisten ohjeistusten mukaan sellainen tekoäly on lainmukaista, eettistä ja luotettavaa niin teknisesti kuin sosiaalisesti. Eurooppalaisen tekoäly-yhdistys EurAI:n varajohtajana Milanolla on keskeinen rooli tässä työssä ja hän tukee komissiota sen tekoälystrategioiden luomisessa. Bolognassa Milano johtaa myös yliopiston eri laitosten yhteistä tekoälyn tutkimusinstituuttia, Alma AI:ta. Hän on yksi Suomen tekoälykeskus FCAI:n marraskuisen AI Dayn pääpuhujista: hän aikoo puhua tilaisuudessa Euroopan tekoälystrategioista.

Euroopan täytyy pystyä kilpailemaan tekoälyn saralla isojen kansantalouksien, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Milanon mukaan Euroopan etuja ovat vahva yliopistojärjestelmä, pitkä historia korkeatasoisessa tutkimuksessa ja teollisuuskenttä, johon kuuluu pieniä startup-yrityksiä, suuria korporaatioita ja kaikkea siltä väliltä.

”Meillä on kaikki tarvittavat tekijät sitä varten, että voimme luoda merkittävän strategian ja todella luoda autonomista Eurooppaa. Mutta on myös ongelmia: investointien määrä ja se, että startupit voivat kyllä aloittaa toimintansa täällä, mutta heti kun niistä tulee menestyneitä, Google, Facebook tai joku muu iso amerikkalainen toimija ostaa ne”, Milano huomauttaa.

Lisäksi Eurooppaa vaivaa aivovuoto. ”Lahjakkaat ihmiset lähtevät Euroopasta, koska he saavat parempaa palkkaa ja löytävät paremmat olosuhteet Euroopan ulkopuolelta. Meidän täytyy todella pitää tämä osaaminen itsellämme. Jos meillä on strategia ja ekosysteemi, joka on heille eduksi, uskon Euroopalla olevan hyvin tärkeä ja kilpailukykyinen etu suhteessa muihin isoihin pelaajiin.”

Myös yksityisyydensuojan kunnioittaminen on tärkeää. ”Esimerkiksi Kiinassa yksityisyyttä ei pidetä lainkaan tärkeänä ja henkilökohtaisia tietoja jaetaan ja käytetään ilman mitään harkintaa. Euroopan täytyy ottaa nämä arvot ja näkökulmat huomioon hyvin tarkasti, jotta se voi tehdä jotain todella erilaista.”

Luotettavan tekoälyn rakentaminen on hankalaa mutta suunta on oikea

Luotettavan tekoälyn kehittäminen on vaikeampaa kuin miltä se saattaa kuulostaa. Milano huomauttaa, että monet tekoälyjärjestelmät ”vain toimivat” ilman, että ymmärrämme, miksi ne toimivat. Luodakseen luotettavia järjestelmiä tutkijoiden täytyy kehittää tekoälyä, jota ihmiset ymmärtävät ja jonka toimintaa he voivat selittää.

”Tarvitsemme myös enemmän tekoälyjärjestelmien ja -asiantuntijoiden välistä yhteistyötä, mikä on hyvin vaikeaa. Se vaatii yhteistyön ja vuorovaikutuksen kiteyttämistä. Järjestelmän täytyy oppia ihmisiltä, miten he ratkaisevat ongelmia, ja se tieto täytyy tuoda tekoälyjärjestelmään.”

Eurooppa haluaa saada aikaan strategian, joka eroaa muista talouksista, kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Michela Milano

Kun tutkijat kehittävät tällaisia järjestelmiä, vastaan tulee myös kausaliteettiongelma. Korrelaatioiden laskeminen on yksinkertaista, mutta sen osoittaminen, että kahden asian välillä on syy–seuraussuhde eivätkä ne vain tapahdu samanaikaisesti on vaikeaa.

”On monia, monia näkökohtia, jotka ovat Euroopan näkökulmasta tärkeitä. Eurooppa haluaa saada aikaan strategian, joka eroaa muista talouksista, kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka investoivat valtavasti tekoälyyn. Eurooppa laahaa hieman perässä, mutta strategia, jonka mukaan rakennetaan luotettavaa tekoäly vastineena eettisille periaatteille, on oikea suunta.”

Vaikeat kysymykset vaativat poikkitieteellistä yhteistyötä

Professori Milano on ollut tekoälytutkija paljon pidempään kuin tekoäly on ollut kaikkien huulilla. Hän muistaa ajan, jolloin ihmiset ajattelivat tekoälymenetelmien olevan hyödyttömiä. Tutkijat jopa välttivät käsitteen käyttämistä, etteivät he säikäyttäisi rahoittajia. ”Nyt kaikki tietysti ymmärtävät, että tekoäly on hyödyllistä ja voi tuoda tärkeitä tuloksia kaikille elämän osa-alueille.”

Milano tutkii päätöksenteon tukena käytettäviä järjestelmiä ja etenkin järjestelmiä, jotka tukevat – eivätkä korvaa – ihmisasiantuntijoita. Hänen mielestään erityisen kiehtovaa on se, että ihmisen osaamista voidaan sisällyttää tekoälymalliin. ”Näitä järjestelmiä voi todella käyttää siihen, että yhdistetään tietoa eri asiantuntijoilta ja eri aloilta ja liimataan se kaikki yhteen.”

Häntä kiehtoo myös tekoälyn poikkitieteellisyys ja esimerkiksi eettiset näkökulmat, jotka vaativat monialaista osaamista. ”Jos on ajajattomassa autossa, täytyy ottaa huomioon näkökohtia, jotka eivät liity pelkästään algoritmeihin tai teknologiaan. Täytyy todella ymmärtää, että tehtävänä on vaikeita päätöksiä.”

Kun kyseessä on vaikkapa ihmishenki, järjestelmän mallintaminen on erityisen vaikeaa ja eettiset ja moraaliset periaatteet täytyy huomioida. Samaan aikaan monissa tilanteissa ei kuitenkaan ole globaaleja periaatteita, jotka kaikki maailman ihmiset voisivat allekirjoittaa: itäaasialaiset saattavat pitää ikäihmisten suojelemista tärkeimpänä asiana, eurooppalaiset taas haluavat suojella ensisijaisesti lapsia.

Se, miten tällaisia päätöksiä koodataan, on yksi tekoälytutkimuksen keskeisimpiä haasteita lähivuosina. Myönteistä on, että kone voi olla paljon rationaalisempi päätöksentekijä kuin ihminen: se pystyy prosessoimaan tietoa niin nopeasti, että se perustaa päätöksensä päättelyyn. Ihminen taas toimii vaistojensa varassa.

Teknologia auttaa tekemään maailmasta paremman paikan

Viime vuosina tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet hyvin nopeasti. Professori Milano odottaa innolla, mitä tapahtuu seuraavan vuosikymmenen aikana: hän toivoo näkevänsä Euroopan, joka on aidosti vahva ja kilpailukykyinen.

Toinen toive on, että tutkijat alkaisivat käyttää tekoälyä enemmän ongelmanratkaisuun, joka auttaa tekemään planeetastamme paremman paikan elää: teknologia voi auttaa vähentämään saasteita ja päästöjä ja auttaa ihmisiä saavuttamaan nollapäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteet. ”On aika, että alamme käyttää teknologiaa hyvään auttaaksemme luontoa ja parantaaksemme kansalaisten elämänlaatua. Teknologiset ratkaisut voivat todella auttaa meitä ottamaan askeleen kohti planeettaa, joka on parempi meille, lapsillemme ja tuleville sukupolville.”

AI Day 2020 järjestetään 26. marraskuuta. Lue lisää osoitteesta: https://fcai.fi/ai-day-2020

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

The picture shows Professor Henri Schildt from Aalto University School of Business, and it was taken by Mortti Saarnia.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aja kovempaa - tai saat potkut

Professori Henri Schildt kertoo uudessa kirjassaan, miten tekoäly muuttaa johtamisen ajattelutapoja ja työn tulevaisuutta.
Times Higher Education 2021
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kauppa- ja taloustieteiden ala nousi yliopistovertailussa sijalle 53

Times Higher Educationin ranking-listalla myös tietotekniikka sijoittui sadan parhaan joukkoon maailmassa.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jakeluoikeusjärjestelmä nostaa polttoaineen hintaa - kompensaatio pienituloisille vie vain siivun järjestelmän tuotoista

Taloustieteilijät kehittivät henkilö- ja ajoneuvodatan pohjalta mahdollisia kompensaatiomalleja. Raportti julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön webinaarissa 27. lokakuuta.
Seminaarikuva: Mary-Ann Alfthan.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teollisuuden työnjako muuttuu digitalisaation seurauksena, mutta hitaasti

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti uutta informaatiota prosesseista ja murtaa perinteistä teollisuuden asetelmaa, jossa yksi taho tekee laitteen ja toinen operoi sitä.