Uutiset

Kohti luotettavaa tekoälyä ja itsenäistä Eurooppaa

Professori Michela Milano on eurooppalaisen tekoäly-yhdistys EurAI:n varajohtaja ja yksi tämän vuoden AI Dayn pääpuhujista.
europe_flag_700x400_en_en.jpg
Euroopan etuja ovat vahva yliopistojärjestelmä, pitkä historia korkeatasoisessa tutkimuksessa ja teollisuuskenttä, johon kuuluu pieniä startup-yrityksiä, suuria korporaatioita ja kaikkea siltä väliltä, sanoo professori Milano.

Euroopan täytyy olla tekoälyn suhteen itsenäinen ja luoda omaa tekoälyteknologiaansa, joka kunnioittaa kansalaisten yksityisyyttä. Näin sanoo Bolognan yliopiston professori Michela Milano, joka on yksi Euroopan johtavista tekoälytutkijoista.

Euroopan komission tavoitteena on, että Euroopassa kehitetään tekoälyä, johon ihmiset voivat luottaa. EU:n eettisten ohjeistusten mukaan sellainen tekoäly on lainmukaista, eettistä ja luotettavaa niin teknisesti kuin sosiaalisesti. Eurooppalaisen tekoäly-yhdistys EurAI:n varajohtajana Milanolla on keskeinen rooli tässä työssä ja hän tukee komissiota sen tekoälystrategioiden luomisessa. Bolognassa Milano johtaa myös yliopiston eri laitosten yhteistä tekoälyn tutkimusinstituuttia, Alma AI:ta. Hän on yksi Suomen tekoälykeskus FCAI:n marraskuisen AI Dayn pääpuhujista: hän aikoo puhua tilaisuudessa Euroopan tekoälystrategioista.

Euroopan täytyy pystyä kilpailemaan tekoälyn saralla isojen kansantalouksien, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Milanon mukaan Euroopan etuja ovat vahva yliopistojärjestelmä, pitkä historia korkeatasoisessa tutkimuksessa ja teollisuuskenttä, johon kuuluu pieniä startup-yrityksiä, suuria korporaatioita ja kaikkea siltä väliltä.

”Meillä on kaikki tarvittavat tekijät sitä varten, että voimme luoda merkittävän strategian ja todella luoda autonomista Eurooppaa. Mutta on myös ongelmia: investointien määrä ja se, että startupit voivat kyllä aloittaa toimintansa täällä, mutta heti kun niistä tulee menestyneitä, Google, Facebook tai joku muu iso amerikkalainen toimija ostaa ne”, Milano huomauttaa.

Lisäksi Eurooppaa vaivaa aivovuoto. ”Lahjakkaat ihmiset lähtevät Euroopasta, koska he saavat parempaa palkkaa ja löytävät paremmat olosuhteet Euroopan ulkopuolelta. Meidän täytyy todella pitää tämä osaaminen itsellämme. Jos meillä on strategia ja ekosysteemi, joka on heille eduksi, uskon Euroopalla olevan hyvin tärkeä ja kilpailukykyinen etu suhteessa muihin isoihin pelaajiin.”

Myös yksityisyydensuojan kunnioittaminen on tärkeää. ”Esimerkiksi Kiinassa yksityisyyttä ei pidetä lainkaan tärkeänä ja henkilökohtaisia tietoja jaetaan ja käytetään ilman mitään harkintaa. Euroopan täytyy ottaa nämä arvot ja näkökulmat huomioon hyvin tarkasti, jotta se voi tehdä jotain todella erilaista.”

Luotettavan tekoälyn rakentaminen on hankalaa mutta suunta on oikea

Luotettavan tekoälyn kehittäminen on vaikeampaa kuin miltä se saattaa kuulostaa. Milano huomauttaa, että monet tekoälyjärjestelmät ”vain toimivat” ilman, että ymmärrämme, miksi ne toimivat. Luodakseen luotettavia järjestelmiä tutkijoiden täytyy kehittää tekoälyä, jota ihmiset ymmärtävät ja jonka toimintaa he voivat selittää.

”Tarvitsemme myös enemmän tekoälyjärjestelmien ja -asiantuntijoiden välistä yhteistyötä, mikä on hyvin vaikeaa. Se vaatii yhteistyön ja vuorovaikutuksen kiteyttämistä. Järjestelmän täytyy oppia ihmisiltä, miten he ratkaisevat ongelmia, ja se tieto täytyy tuoda tekoälyjärjestelmään.”

Eurooppa haluaa saada aikaan strategian, joka eroaa muista talouksista, kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Michela Milano

Kun tutkijat kehittävät tällaisia järjestelmiä, vastaan tulee myös kausaliteettiongelma. Korrelaatioiden laskeminen on yksinkertaista, mutta sen osoittaminen, että kahden asian välillä on syy–seuraussuhde eivätkä ne vain tapahdu samanaikaisesti on vaikeaa.

”On monia, monia näkökohtia, jotka ovat Euroopan näkökulmasta tärkeitä. Eurooppa haluaa saada aikaan strategian, joka eroaa muista talouksista, kuten Yhdysvalloista ja Kiinasta, jotka investoivat valtavasti tekoälyyn. Eurooppa laahaa hieman perässä, mutta strategia, jonka mukaan rakennetaan luotettavaa tekoäly vastineena eettisille periaatteille, on oikea suunta.”

Vaikeat kysymykset vaativat poikkitieteellistä yhteistyötä

Professori Milano on ollut tekoälytutkija paljon pidempään kuin tekoäly on ollut kaikkien huulilla. Hän muistaa ajan, jolloin ihmiset ajattelivat tekoälymenetelmien olevan hyödyttömiä. Tutkijat jopa välttivät käsitteen käyttämistä, etteivät he säikäyttäisi rahoittajia. ”Nyt kaikki tietysti ymmärtävät, että tekoäly on hyödyllistä ja voi tuoda tärkeitä tuloksia kaikille elämän osa-alueille.”

Milano tutkii päätöksenteon tukena käytettäviä järjestelmiä ja etenkin järjestelmiä, jotka tukevat – eivätkä korvaa – ihmisasiantuntijoita. Hänen mielestään erityisen kiehtovaa on se, että ihmisen osaamista voidaan sisällyttää tekoälymalliin. ”Näitä järjestelmiä voi todella käyttää siihen, että yhdistetään tietoa eri asiantuntijoilta ja eri aloilta ja liimataan se kaikki yhteen.”

Häntä kiehtoo myös tekoälyn poikkitieteellisyys ja esimerkiksi eettiset näkökulmat, jotka vaativat monialaista osaamista. ”Jos on ajajattomassa autossa, täytyy ottaa huomioon näkökohtia, jotka eivät liity pelkästään algoritmeihin tai teknologiaan. Täytyy todella ymmärtää, että tehtävänä on vaikeita päätöksiä.”

Kun kyseessä on vaikkapa ihmishenki, järjestelmän mallintaminen on erityisen vaikeaa ja eettiset ja moraaliset periaatteet täytyy huomioida. Samaan aikaan monissa tilanteissa ei kuitenkaan ole globaaleja periaatteita, jotka kaikki maailman ihmiset voisivat allekirjoittaa: itäaasialaiset saattavat pitää ikäihmisten suojelemista tärkeimpänä asiana, eurooppalaiset taas haluavat suojella ensisijaisesti lapsia.

Se, miten tällaisia päätöksiä koodataan, on yksi tekoälytutkimuksen keskeisimpiä haasteita lähivuosina. Myönteistä on, että kone voi olla paljon rationaalisempi päätöksentekijä kuin ihminen: se pystyy prosessoimaan tietoa niin nopeasti, että se perustaa päätöksensä päättelyyn. Ihminen taas toimii vaistojensa varassa.

Teknologia auttaa tekemään maailmasta paremman paikan

Viime vuosina tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet hyvin nopeasti. Professori Milano odottaa innolla, mitä tapahtuu seuraavan vuosikymmenen aikana: hän toivoo näkevänsä Euroopan, joka on aidosti vahva ja kilpailukykyinen.

Toinen toive on, että tutkijat alkaisivat käyttää tekoälyä enemmän ongelmanratkaisuun, joka auttaa tekemään planeetastamme paremman paikan elää: teknologia voi auttaa vähentämään saasteita ja päästöjä ja auttaa ihmisiä saavuttamaan nollapäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteet. ”On aika, että alamme käyttää teknologiaa hyvään auttaaksemme luontoa ja parantaaksemme kansalaisten elämänlaatua. Teknologiset ratkaisut voivat todella auttaa meitä ottamaan askeleen kohti planeettaa, joka on parempi meille, lapsillemme ja tuleville sukupolville.”

AI Day 2020 järjestetään 26. marraskuuta. Lue lisää osoitteesta: https://fcai.fi/ai-day-2020

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Woman touching a long-sleeved Marimekko Unikko shirt on display
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus

Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.