Kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä on syytä kehittää

Taloustieteen työryhmän tilaustyönä laatima raportti julkaistiin Akava Works -verkkosivuilla.
Taloustieteen professori Matti Liski (vas.), tohtorikoulutettava Matias Pietola ja Oskari Nokso-Koivisto laativat kilpailukieltosopimuksia koskevan raportin. Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto

Kilpailukieltosopimusten automaattinen käyttö on markkinoiden toiminnan kannalta ongelmallista. Tämä käy ilmi raportista, jonka Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä laati Akava Worksin toimeksiannosta. Raportti koostuu tohtorikoulutettava Matias Pietolan tekemästä kirjallisuuskatsauksesta sekä Pietolan, professori Matti Liskin ja Oskari Nokso-Koiviston katsauksen pohjalta laatimasta analyysistä. Työ on tarkoitettu kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn kehittämisen pohjaksi.

”Selvityksemme osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt. Lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista”, sanoo professori Matti Liski.

Kilpailukieltosopimukset ovat työntekijän ja työnantajan välisiä sopimuksia, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa omaan tai toisen lukuun työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksille on useitakin perusteluita, mutta raportin mukaan ne voivat väärin käytettynä merkittävästi vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Siksi ne saattavat olla yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitallisia.

Oikein käytettynä kilpailukieltosopimus mahdollistaa yritysten työntekijään liittyviä investointeja, mutta väärin käytettynä se heikentää työ- ja hyödykemarkkinoiden kilpailua. Esimerkiksi uusien yritysten tulo markkinoille voi vaikeutua, kun osaavaa työvoimaa ei ole käytettävissä.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksia voi solmia vain erityisen painavista syistä, ja työnantajan ja työntekijän lisäksi on otettava huomioon yhteiskunnalle syntyvät edut ja haitat. Mahdollisista haittavaikutuksista huolimatta kilpailukieltosopimukset näyttävät yleistyneen, ja niitä solmitaan myös ilman lainsäädännön edellyttämiä erityisen painavia perusteita.

Kirjallisuuskatsaus ja sen tarkastelu julkaistiin yhtenäisenä raporttina Akava Works -verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Professori Matti Liski
Aalto-yliopisto, taloustieteen laitos
[email protected]
puh. +358 40 3538 173

Pietola M. Kilpailukieltosopimusten talousteoria ja empiirisiä tutkimustuloksia. 2018. www.akavaworks.fi

Liski M, Nokso-Koivisto O, Pietola M. Kilpailukieltosopimuksen periaatteellinen tarkastelu. Ajatuksia sääntelyn kehittämisen pohjaksi. 2018. www.akavaworks.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.