Uutiset

Kilpailukieltosopimuksia koskevaa sääntelyä on syytä kehittää

Taloustieteen työryhmän tilaustyönä laatima raportti julkaistiin Akava Works -verkkosivuilla.
Taloustieteen professori Matti Liski (vas.), tohtorikoulutettava Matias Pietola ja Oskari Nokso-Koivisto laativat kilpailukieltosopimuksia koskevan raportin. Kuva: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto

Kilpailukieltosopimusten automaattinen käyttö on markkinoiden toiminnan kannalta ongelmallista. Tämä käy ilmi raportista, jonka Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä laati Akava Worksin toimeksiannosta. Raportti koostuu tohtorikoulutettava Matias Pietolan tekemästä kirjallisuuskatsauksesta sekä Pietolan, professori Matti Liskin ja Oskari Nokso-Koiviston katsauksen pohjalta laatimasta analyysistä. Työ on tarkoitettu kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn kehittämisen pohjaksi.

”Selvityksemme osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään varsin kevein perustein ja että niiden käyttö on lisääntynyt. Lainsäätäjän pitäisi havahtua, sillä nykykäytäntö heikentää työvoiman liikkuvuutta ja sitä kautta kilpailua niin työmarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Tarvitaan joko viranomaisvalvontaa tai nykyisen lainsäädännön muuttamista”, sanoo professori Matti Liski.

Kilpailukieltosopimukset ovat työntekijän ja työnantajan välisiä sopimuksia, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa omaan tai toisen lukuun työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimuksille on useitakin perusteluita, mutta raportin mukaan ne voivat väärin käytettynä merkittävästi vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Siksi ne saattavat olla yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitallisia.

Oikein käytettynä kilpailukieltosopimus mahdollistaa yritysten työntekijään liittyviä investointeja, mutta väärin käytettynä se heikentää työ- ja hyödykemarkkinoiden kilpailua. Esimerkiksi uusien yritysten tulo markkinoille voi vaikeutua, kun osaavaa työvoimaa ei ole käytettävissä.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksia voi solmia vain erityisen painavista syistä, ja työnantajan ja työntekijän lisäksi on otettava huomioon yhteiskunnalle syntyvät edut ja haitat. Mahdollisista haittavaikutuksista huolimatta kilpailukieltosopimukset näyttävät yleistyneen, ja niitä solmitaan myös ilman lainsäädännön edellyttämiä erityisen painavia perusteita.

Kirjallisuuskatsaus ja sen tarkastelu julkaistiin yhtenäisenä raporttina Akava Works -verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Professori Matti Liski
Aalto-yliopisto, taloustieteen laitos
[email protected]
puh. +358 40 3538 173

Pietola M. Kilpailukieltosopimusten talousteoria ja empiirisiä tutkimustuloksia. 2018. www.akavaworks.fi

Liski M, Nokso-Koivisto O, Pietola M. Kilpailukieltosopimuksen periaatteellinen tarkastelu. Ajatuksia sääntelyn kehittämisen pohjaksi. 2018. www.akavaworks.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Front and back covers of book called Unfolding Public Art. Text in red, book covers in sand colour.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Kaksi perhosen muotoon taivutettua neuletekstiilinäytettä rinnakkain: toinen on harmaanruskea, toinen sähköisen vihreä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

FinnCERES ja yhteispohjoismainen älytekstiilien tutkimushanke ovat esillä maailman kiertotalousfoorumissa Brysselissä

Messutapahtumassa nähdään uudenlaisia biotaloustuotteita sekä prototyyppejä lämpötilaan ja valoon reagoivista tekstiileistä.
Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.
Olli Ikkana in Otaniemi, photo by Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin

Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala on saanut kolmannen kerran Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta.