Uutiset

Kiinan talousnäkymät 2/2011: Kiinan talouden haasteina kasvava velka, kiinteistökupla ja länsitalouksien takeltelu; suomalaisyritykset edelleen optimistisia

05.01.2012

Viimeisen parin vuoden aikana Kiinan pitkäaikainen talouskasvu on huipentunut näyttävästi nousuna maailman suurimmaksi teollisuustuottajaksi ja maailman 2. suurimmaksi taloudeksi. Kiinan massiivinen elvytyspaketti auttoi sen yli parin vuoden takaisesta globaalista talouskriisistä, minkä seurauksena päättäjät joutuivat myöhemmin kiristämään etenkin rahapolitiikkaa hillitäkseen elvytyksen aiheuttamaa ylikuumenemista.

Kiinan kotimarkkinoiden kehitystä ovat vuonna 2011 sävyttäneet ruoan hinnan nousu, kiinteistökuplan paisuminen sekä yleinen palkkatason nopea nousu, jota on vauhditettu minimipalkkojen näkyvillä korotuksilla. Kuluttajahintojen pahin kasvuvauhti näytti taittuneen kesällä, mutta inflaatio oli edelleen selvästi yli hallituksen asettaman tavoitteen, ja oli nopeampaa maaseudulla kuin kaupungeissa. Elintarvikkeet kallistuivat yli 12 % osaltaan Kiinan riisintuotantoalueita koetelleen ankaran kuivuuden vuoksi. Kasvava kiinteistökupla näkyi niin asuntojen kuin liiketilojen hintojen rajuna nousuna, mikä oli pitkälti spekulatiivista. Loppuvuodesta talouden heikentyneet näkymät alkoivat kuitenkin heijastua myös kiinteistöjen hintoihin, ja useat isot kiinalaiset rakennuttajat kertoivat myyntivolyymien heikkenemisestä. Samaan aikaan palkkojen kasvu on jatkunut nopeana, eikä edes talouskriisillä näyttänyt olleen suurta vaikutusta palkkakustannuksiin. Kiinan päättäjien pitkäaikaisena pyrkimyksenä on nostaa kansalaisten tulotasoa, ja minimipalkkojen korotukset ovat olleet monin paikoin 15 %:n luokkaa. Seuraavan viisivuotiskauden tavoitteiden mukaan palkkataso tulisi nousemaan noin 40 % ja minimipalkat 100 %. Samalla tuloverouudistuksen myötä pyritään kasvattamaan yksityistä kulutusta.

Kiinteistökuplan lisäksi Kiinan talouden suurimpia uhkia ovat aluehallintojen nopeasti kasvanut velka, pk-yritysten rahoitusvaikeudet sekä näiden taustalla olevat Kiinan talousmallin haasteet yhdistettynä suurimpien vientimarkkinoiden talousongelmiin. Osana elvytyspakettia Kiinan keskushallinto velvoitti aluehallinnot investoimaan mm. infrastruktuurihankkeisiin, mikä on johtanut näiden nopeaan velkaantumiseen. Samalla Kiinan tuloverouudistus pienentää valtion verotuloja, ja kun myös valtionyhtiöiden velat ovat kasvussa, joidenkin arvioiden mukaan Kiinan valtion kokonaisvelka nousee jopa 150 %:iin BKT:sta. Koska Kiinan talousmallissa pankkeja kannustetaan keskittämään lainanantonsa suurille valtionyhtiöille, pienyritykset ovat jääneet kamppailemaan yksin rahoituksensa kanssa. Tämä on luonut sääntelyn ulottumattomissa toimivan varjopankkisektorin, johon pk-yritykset ovat tukeutuneet. Ilmiö on ollut erityisen näkyvä Wenzhoussa, Kiinan talouskasvun perinteisessä mallikaupungissa, joka on nyttemmin tullut tunnetuksi keinottelun ja varjopankkitoiminnan keskuksena.

Paikallisista ongelmista huolimatta Kiinan teollisuustuotanto kasvoi edelleen nopeasti, joskin suurimmissa kaupungeissa kasvu oli hieman hitaampaa kuin muilla alueilla. Nopeimmin tuotanto laajeni mm. puunjalostuksessa, koneiden ja sähkölaitteiden valmistuksessa sekä IT-teollisuudessa. Suomalaisyritykset näkivät kasvumahdollisuuksia etenkin ympäristöteknologian erikoislaitteiden kysynnässä. Sen sijaan tekstiiliteollisuuden kasvu hidastui selvästi, minkä taustalla oli etenkin puuvillan maailmanmarkkinahinnan ennätysmäinen 170 %:n hinnannousu kevääseen 2011 mennessä. Myös vähittäiskauppa kasvoi edelleen nopeasti, mutta monien tuotteiden kohdalla (elintarvikkeet, polttoaineet, jalometallit ja korut) kyse oli myös hintojen rajusta noususta. Sen sijaan autojen myynnin kasvu hiipui selvästi aiempaan nähden.

Kiinan ulkomaankauppa on ollut edelleen nousujohteista vuoden 2008 rajun notkahduksen jälkeen. Tammi-syyskuussa 2011 Kiinan vienti kasvoi mm. joihinkin ASEAN-maihin, Brasiliaan ja Venäjälle, ja vastaavasti tuonti kasvoi nopeasti etenkin Venäjältä, Kanadasta, Vietnamista ja Indonesiasta. Merkittävä muutos oli Japanin osuuden lasku kevään 2011 maanjäristyksen vuoksi, joka aiheutti toimitusongelmia japanilaisille yhtiöille. Maailmantalouden ongelmat näyttävät hidastaneen kysynnän kasvua Kiinan tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Suomen kauppa Kiinan kanssa kasvoi hitaammin kuin Suomen kokonaiskauppa. Suurin tavararyhmä Suomen tuonnissa Kiinasta ovat puhelin-, radio ja tv-laitteet, joiden osuus kuitenkin laski selvästi. Myös Suomen vienti Kiinaan kasvoi hitaammin kuin Suomen kokonaiskauppa mm. paperikonetoimitusten vähennyttyä. Sen sijaan turkisten vienti on kasvanut nopeasti, ja kokonaisuudessaan vuotien, nahkojen ja turkisten osuus Suomen viennistä Kiinaan on jo 8 %.

Kiinan vastaanottamat suorat ulkomaiset investoinnit olivat yhä korkealla tasolla ja moninkertaisia muihin BRIC-maihin verrattuna. Investointien virta Kiinaan kiihtyi vielä selvästi vuoden 2011 alussa ja oli jopa 30 %:n kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös suomalaisyritykset investoivat Kiinaan entistä enemmän: sijoitusten virta Suomesta Kiinaan oli vuonna 2010 noin 1,4 mrd. euroa eli kolmannes kaikista suomalaisista sijoituksista ulkomaille. Siten Kiina ohitti Ruotsin suurimpana suomalaisten sijoitusten vastaanottajamaana, mikä heijasteli yritysten positiivisia odotuksia Kiinan pitkän aikavälin talouskasvusta ja markkinapotentiaalista. Useat suomalaisyritykset julkistivat myös uusia investointi- tai laajentamissuunnitelmia Kiinassa.

Analyytikkojen keskuudessa on erilaisia näkemyksiä Kiinan tulevaisuudesta, ja maan voidaankin nähdä olevan ”kolmen tien haarassa”. Ensimmäinen on Kiinan nopea kasvu maailman suurimmaksi taloudeksi, mikä vaatisi monia rakenteellisia muutoksia. Toinen mahdollinen kehityskulku on kasvun hidastuminen ja Kiinan jääminen Meksikon kaltaiseksi keskitulon maaksi. Kolmas ja pessimistisin skenaario on Kiinan nykyisten talousongelmien kuten kiinteistökuplan ja aluetalouksien velkatilanteen kärjistyminen, mikä voisi koko talouteen levitessään romahduttaa maan nykyisen talousmallin. Tulevaisuus riippunee niin Kiinan hallinnon päätöksistä kuin maailmantalouden kehityksestäkin. Osa yrityksistä näkee taantumatilanteessa myös mahdollisuuden, ”jos on sotakassaa, lähteä hyökkäykseen ja ratsastaa voittoon.”

Kokonainen raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Lisätietoja: Johtaja, Prof.Riitta Kosonen [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu