Kiinan talousnäkymät 1/2011: Kiinan kustannustaso nousussa, suomalaisyritykset laajentavat toimintojaan

Nousua vauhdittivat nopeasti elpynyt ulkomaankauppa, teollisuustuotannon vahva kasvu sekä valtavat investoinnit mm. infrastruktuuriin. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin selvästi kiihtynyt inflaatio ja etenkin korkealle kivunneet kiinteistöjen hinnat. Kiinan talouskriisin aikainen työttömyystilanne näyttää helpottuneen, ja samaan aikaan palkkataso on nopeassa nousussa, mikä on näkynyt myös suomalaisyritysten rekrytoinneissa. ”Villi veikkaus, että seuraavan kolmen vuoden aikana palkat tuplaantuvat.”

Uuden viisivuotissuunnitelman mukaan Kiina tähtää kulutuksen, palvelujen ja innovaatioiden kasvattamiseen sekä ympäristön suojeluun. Näin se on asteittain muuttamassa aiempaa teollisuustuotantoon ja vientiin perustunutta kasvumalliaan. Suunnitelma painottaa lisäksi kaupungistumista, sosiaaliturvan kehittämistä ja strategisia toimialoja. Suomalaisyrityksillä nähdään olevan mahdollisuuksia etenkin rakennuspalveluissa sekä terveydenhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyvissä teknologioissa.

Toimialoista etenkin puunjalostusteollisuus sekä metallituotteiden ja koneiden valmistus kasvoivat alkuvuonna nopeasti. Sen sijaan autoteollisuuden ja tekstiiliteollisuuden kasvuvauhti hidastui merkittävästi. Samalla Kiina nousi yhdeksi maailman suurimmista laivanrakentajista. Vähittäiskauppa kasvoi erityisesti polttoaineiden, kodinkoneiden ja ruoan osalta. Myös kulta-, hopea- ja jalokivikorujen kysynnän kasvu pysyi erittäin korkealla tasolla. Teollisuutta vaivaavasta ylikapasiteetista huolimatta yrityssektorin tulevaisuudenodotukset ovat pysyneet valoisina jo yli kahden vuoden ajan. Aivan viime kuukausina ostopäällikköindeksi on kuitenkin laskenut mm. työllistämisen ja tuontikaupan näkymien kohdalla.

Vaikka kiinteistöjen hintojennousu on taittunut, kuluttajahintainflaatio on viime kuukausina edelleen kiihtynyt hieman. Etenkin ruoan hinta on ollut nousussa, ja koska samaan aikaan asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla, Kiinan päättäjät joutuvat kamppailemaan inflaatiota vastaan eri tavoin. Talouspolitiikkaa on kiristetty, asuntomarkkinoiden sääntelyä on vahvistettu, ja mm. lainanantoa on suitsittu nostamalla pankkien reservivaatimuksia. Pankkien tilanne saattaa muuttua tukalaksi Kiinan aluehallintojen suurten velkojen vuoksi, joista osa uhkaa jäädä maksamatta.

Kiinan ulkomaankauppa elpyi nopeasti ja oli maalis-huhtikuussa jälleen ennätyskorkealla tasolla. Alkuvuodesta vienti kasvoi erityisen nopeasti Japaniin ja Etelä-Koreaan, mutta myös tärkeimmät vientimarkkinat EU ja Yhdysvallat vetivät edelleen. Vientituotteista tärkeimpiä olivat perinteiset tekstiilit, vaatteet ja kengät, ATK-laitteet ja matkapuhelimet. Tuonnin kasvu oli puolestaan lähes 30 %, mutta hiipui hieman useimpien tuontimaiden osalta viime vuoden vieläkin nopeamman kasvun jälkeen. Suurimmat tuontilähteet olivat Japani, EU, ASEAN ja Etelä-Korea. Ulkomaankaupan tulevaisuudennäkymiä himmentävät mm. euroalueen ja Yhdysvaltojen mahdolliset ongelmat.

Myös Suomen kauppa Kiinan kanssa on virkistynyt talouskriisiä edeltäneelle tasolle.  Suomeen tuodaan Kiinasta mm. puhelimia, vaatteita ja ATK-laitteita, ja vienti puolestaan koostuu lähinnä erilaisista koneista ja laitteista. Lisäksi Kiina on nousemassa Suomelle tärkeäksi markkinaksi turkisten, marjojen ja ns. cleantech -tuotteiden viennissä.

Kiinan vastaanottamat suorat ulkomaiset investoinnit ovat nousemassa uuteen ennätykseen, mikäli alkuvuoden tahti jatkuu. Ylivoimaisesti merkittävin investointien lähde on edelleen Hongkong, jonka lisäksi Taiwan ja Singapore olivat viime vuonna suurimpien joukossa. Kiina vetää jatkuvasti myös uusia suomalaisyrityksiä, ja maahan etabloituneiden 300 suomalaisyrityksen joukossa on yhä enemmän pk-yrityksiä. Ulkomaiset yritykset kärsivät kuitenkin Kiinan kasvavasta protektionismista ja paikallisyritysten suosimisesta esimerkiksi valtion julkisissa hankinnoissa. Myös tuotantokustannusetu hupenee varsinkin suurkaupungeissa, ja yhä useammat yritykset harkitsevat siirtymistä Kiinan sisäosiin.

Samaan aikaan Kiinan maailmanvalloitus voimistuu, ja arvioiden mukaan kiinalaisyritykset tekivät viime vuonna jo maailman viidenneksi suurimmat ulkomaiset investoinnit. Pääosin valtiojohtoisilla investoinneillaan Kiina hakee ulkomailta etenkin teknologiaa, osaamista ja raaka-aineita. Vaikka suuri osa pääomista kulkee veroparatiisien kautta, strategian mukaisesti Kiina suuntaa investointejaan kehittyneiden teollisuusmaiden lisäksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan raaka-ainerikkaisiin maihin.

Kiinan talousnäkymät 1/2011 -katsaus on luettavissa osoitteessa: http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Lisätietoja:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, etunimi.sukunimi@aalto.fi