Uutiset

Kestävä kehitys ymmärrettävä yrityksissä aiempaa laajemmin

New Global -hankkeen tutkijoiden mukaan menestyminen nousevilla kehittyvillä markkinoilla edellyttää laajemman vaikuttavuusajattelun omaksumista.

Kestävän kehityksen lähtökohta suomalaisissa yrityksissä on pitkään ollut yrityksen yhteiskuntavastuu ja riskien hallinta. YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) nostavat kuitenkin laajempialaiset sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset ulottuvuudet entistä merkittävämpään rooliin. Samalla suosiotaan kasvattavien uudenlaisten rahoitusinstrumenttien käyttö edellyttää yrityksiltä näiden tavoitteiden huomioimista.

Aalto-yliopiston New Global -hankkeen tutkijoiden mukaan menestyminen etenkin nousevilla kehittyvillä markkinoilla edellyttää laajemman vaikuttavuusajattelun omaksumista.

New Global -hankkeessa tutkitaan toimintatutkimuksen keinoin suomalaisten yritysten prosesseja, jotka johtavat niukkaresurssisten innovaatioiden syntymiseen kehittyvillä markkinoilla. Niukkaresurssisissa innovaatioissa ympäristön ja talouden rajoitteet ovat kääntyneet käytännöllisiksi ja edullisiksi ratkaisuiksi. Haluttuun lopputulokseen päästään tekemällä asiat yksinkertaisemmin tai kokonaan eri tavalla kuin ennen. Tämä auttaa saavuttamaan kilpailuetua tulevaisuuden markkinoilla ja vastamaan kehittyviltä markkinoilta tulevaan kilpailuun.

Tutkimuksessaan Aalto-yliopiston tutkijat arvioivat neljän kehittyvillä markkinoilla tunnetun innovaation kestävyyttä YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita vasten. Arvioitavina olivat vedenpuhdistukseen tarkoitetut Tata Swach ja Unileverin Pureit, energiantuottaja Husk Power Systems sekä aurinkoenergiaa tuottava SELCO. Kaikki esimerkkiyritykset toimivat Intiassa.

Tutkimuksen mukaan sosiaalisia indikaattoreita pohdittaessa yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Auttaako innovaatio tyydyttämään veden, ruoan tai suojan perustarpeita?
  • Parantaako innovaatio ihmisten terveyttä?
  • Lisääkö innovaatio yhteiskunnan jäsenten välistä tasa-arvoa?

Innovaation taloudellista kestävyyttä voi selvittää muun muassa kysymällä:

  • Vapauttaako innovaation käyttö ihmisten aikaa muihin tarkoituksiin?
  • Kasvattaako innovaation käyttöönotto ihmisten tuloja tai säästääkö se rahaa?
  • Luoko innovaatio uusia työpaikkoja?

Myös ympäristöön liittyvää kestävää kehitystä tulee ajatella omaan tuotteeseen keskittyvän tuotelähtöisen tehokkuuden sijaan laajemmasta näkökulmasta. Energia- ja materiaalitehokkuutta, kierrätettävyyttä ja ilmastovaikutusta on verrattava olemassa oleviin ratkaisuihin.

‒ Näihin kysymyksiin vastaaminen mahdollistaa pääsyn uusille markkinoille ja hyödyntämään uudenlaista rahoitusta. Tämä vaatii kuitenkin suomalaisista yrityksiltä strategista muutosta ja yrityksen yhteiskuntavastuun integrointia osaksi uusien ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämistä riskien hallinnan tai haittojen kompensoinnin sijaan, sanoo tutkimusryhmän jäsen Tatu Lyytinen.

Niukkaresurssisiin innovaatioihin tähtäävän toiminnan rahoittaminen vaatii usein uudenlaisia ajatusmalleja, toimintatapoja ja rahoitusinstrumentteja. Esimerkki vaikuttavuuden huomioivasta rahoitusmallista Suomessa on Tekesin ja Ulkoasianministeriön yhteinen Business with impact -hanke (BEAM). Maailmalla vaikuttavuusperustein yrityksiä rahoittaa muun muassa Rockefeller-säätiö.

Lisätietoa hankkeesta: newglobal.aalto.fi

Linkki alkuperäiseen tieteelliseen artikkeliin: http://newglobal.aalto.fi/wp-content/uploads/2016/01/sustainability-08-000041.pdf

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.