Uutiset

Kesätyö Akustiikan laboratoriossa tarjoaa vapauden tutkia ja kokeilla

Mitä jos voisit kuunnella vain yhtä ääntä meluisassa tilassa? Miten ääni muuttuu, kun huutaa tuuleen? Michael McCrea ja Rapolas Daugintis, akustiikan laboratorion kesätyöntekijät, etsivät vastauksia näihin kysymyksiin.
Aalto University/The Acoustics Lab/Michael McCrea and Rapolas Daugintis/image: Ira Matilainen
Rapolas Daugintis (vas.) and Michael McCrea Akustiikan laboratorion kaiuttomassa huoneessa. Kuva: Ira Matilainen / Aalto-yliopisto

Suurin osa Aalto-yliopiston opiskelijoista viettää kesänsä kampuksen ulkopuolella. Akustiikan ja audioteknologian pääaineen maisteriopiskelijat, Rapolas Daugintis ja Michael McCrea, pääsivät tänä kesänä tutustumaan työskentelyyn akateemisessa ympäristössä, sillä heidät palkattiin työskentelemään Akustiikan laboratorioon kiehtovien tutkimusprojektien pariin. Sähkötekniikan korkeakoulu palkkaa vuosittain kymmeniä opiskelijoita kesätyöntekijöiksi.

Oletko koskaan huomannut, että äänesi kuulostaa erilaiselta tuulisella säällä? Rapolas tutkii, miten tuuli vaikuttaa siihen, kuinka kuulemme oman äänemme. Tutkimus on jatkoa professori Ville Pulkin tutkimukselle, jossa selvitettiin, miten tuuli vaikuttaa siihen, kuinka muut kuulevat äänemme.

”Tällä hetkellä mallinnan ihmisen päätä ja sitä, miten tuuli vaikuttaa ääneen. Tuulen vaikutusta ääneen voi kokeilla myös itse, kun pyöräilee sillalla tai jollain muulla tuulisella paikalla ja kuuntelee omaa ääntään, kun huutaa eri suuntiin”, Rapolas sanoo.

Rapolas työskenteli aikaisemmin akustiikan konsulttina ja hänen mielestään on ollut mielenkiintoista tutustua yritysmaailman ja akateemisen maailman välisiin eroihin.

”On ollut mielenkiintoista nähdä miten akateeminen tutkimusryhmä työskentelee ja jakaa tietoa tiimin kanssa. Kun kerron jollekin tiimissä tutkimuksestani, hän saattaa esimerkiksi ehdottaa minulle jotain tutkimusta luettavaksi tai tarjota apua”, Rapolas jatkaa.

Cocktailkutsujen simulointia

Michaelin tutkimusprojekti liittyy ilmiöön nimeltä cocktailkutsuilmiö, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa meluisassa huoneessa oleva henkilö kykenee kuuntelemaan haluamaansa ääntä, vaikka huone on täynnä eri suunnasta tulevia ääniä.

”Tutkin, miten voimme havaita sen, mistä suunnasta äänet tulevat ja miten voimme eristää äänet, joita emme halua kuulla. Tällä hetkellä simuloin huoneita, joissa on useita äänilähteitä ja mikrofoneja, jotka kuuntelevat niitä”, Michael kertoo.

Ennen kuin Michael päätyi opiskelemaan Aaltoon, hän teki kandiopintonsa Washingtonin yliopistossa Technology and Arts -ohjelmassa. Kandiopintojen jälkeen hän työskenteli yliopistolla tutkijana ja kiinnostui entistä enemmän ääniteknologiasta ja 3D-äänestä.

”Vuosien saatossa halusin työssäni kokeilla uusia tekniikoita ja tutustuin erilaisiin tutkimuksiin. Monet lukemistani tutkimuksista, erityisesti ne, joista olin kaikista vaikuttunein, oli tehty Aalto-yliopistossa. On ollut merkityksellistä saada työskennellä niiden tutkimusten tehneiden ihmisten kanssa”, Michael sanoo.

Aalto University/the Acoustics Lab/Michael McCrea and Rapolas Daugintis/photo: Ira Matilainen

Paljon tilaa uusille tutkimuksille

Tutkimustyö alalla ei todellakaan ole valmis ja kysyntä audioteknologian ja akustiikan osaajille kasvaa koko ajan. Michael ja Rapolas ovat kiinnostuneita monista aiheista, mutta mitä aiheita he haluaisivat tulevaisuudessa tutkia tarkemmin?

“Etsin edelleen täsmällistä kiinnostuksen kohdettani, mutta alalla on paljon mielenkiintoista tutkittavaa. Tutkimusta tarvitaan lisää esimerkiksi eri tilojen ja erityisesti ulkotilojen akustiikan simuloinnissa, koska kyseessä on niin suuri alue”, Rapolas sanoo.

Michael on innostunut tutkimaan tilaääntä ja near field -ilmiötä. Hänellä on jo selkeä visio siitä, mitä hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

”Koska minulla on taustaa taiteen parissa, haluaisin olla mukana kehittämässä ohjelmistoja ja työkaluja, joita taiteilijat ja suunnittelijat voisivat hyödyntää”, hän kertoo.  

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Ulkoilmassa puiset leposohvat, joita ympäröivät harsot verhot ja korkeat kasvit rapistuvassa pihassa.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan

Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.