Uutiset

Radikaalin luovuuden keskus käynnistää TT-säätiön tuella uuden yritysyhteistyön kokeilun

Pilotissa yritykset pääsevät etsimään ja testaamaan uusia tapoja ratkaista uudistumisen haasteita yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.
Selin kuvattu oranssipaitainen henkilö, jonka kuva vääristyy ulkona kaarevassa peilissä

Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mutta uudistuminen ei synny aina yksinomaan uusista teknologioista tai innovaatioista. Yhä useammin tarvitaan kokonaan uudenlaisia tapoja ajatella, tehdä yhteistyötä ja ratkaista ongelmia.

Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden keskuksen uudessa yhteistyökokeilussa yritykset voivat työskennellä yhdessä Aallon tutkijoiden, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Pilotin käynnistämisen mahdollistaa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiön myöntämä 100 000 euron avustus.

Kokeilun tavoitteena on luoda ympäristö, jossa yritykset voivat tarkastella haasteitaan totutusta poikkeavilla tavoilla, kokeilla uusia toimintamalleja ja löytää uusia näkökulmia ilman, että yhteistyöltä edellytetään heti kaupallista lopputulosta.

Uudistuminen vaatii uutta ajattelua ja uusia tapoja tehdä

Nopean muutoksen ajassamme monella yrityksellä on tarve uudistua ja kehittää uusia toimintatapoja, tuotteita ja palveluita kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Radikaalin luovuuden keskuksen johtaja Riikka Mäkikoskelan mukaan pilotti vastaa yrityskentästä ja elinkeinoelämästä nousevaan, kasvavaan tarpeeseen uudistaa organisaatioiden rakenteita, toimintamalleja ja johtamista.

”Yhteistyökumppaneillamme on halu uudistua, mutta merkittävien muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan muutoksia myös vakiintuneissa työskentelytavoissa”, hän toteaa.

Pilotissa yritysten tarpeita tarkastellaan yhdessä eri alojen osaajien kanssa. Aallon vahvuutena on eri tieteenalojen, taiteen, teknologian ja liiketoiminnan yhdistäminen. Radikaalin luovuuden keskus tuo tähän yhteistyöhön tutkimukseen perustuvia radikaalin luovuuden menetelmiä ja kokeiluja.

”Kun rikomme vakiintunutta työn tapaa ja rytmiä, luova yhteistyöskentely vauhdittuu. Tarjoamme eväitä organisaatioille, jotka haluavat panostaa radikaaliin uudistumiseen, vahvistaa luovaa kulttuuriaan ja rakentaa niiden kautta kilpailuetua kestävällä tavalla”, Mäkikoskela jatkaa.

Luovuudesta voimavara

Tarve uudenlaiselle yhteistyölle saa tukea myös Aalto-yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Business Finlandin rahoittamassa LuovaLoikka-hankkeessa tutkittiin, miten luovuutta voidaan mitata, edistää ja johtaa organisaatioissa. 

Hankkeen tulokset osoittivat yhteyden organisaation luovuuden ja taloudellisen suorituskyvyn välillä: yrityksissä, joissa yksilöluovuus ja luovuutta tukeva organisaatiokulttuuri olivat keskimääräistä korkeammalla tasolla, myös taloudellinen suorituskyky oli toimialan keskiarvoa parempi.

Tutkimus osoitti myös, että yksilöiden luovuus ei automaattisesti muutu organisaation voimavaraksi. Organisaation kulttuuri ja johtaminen voivat joko tukea tai estää uusien ideoiden kehittymistä toimintatavoiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Tutkimuksessa kehitettiin myös käytännön työkaluja organisaatioiden luovan kapasiteetin vahvistamiseen.

Yritykset ja yliopisto ratkaisevat ongelmia yhdessä

Pilotin tarkoituksena ei ole tarjota yrityksille valmiita vastauksia, vaan rakentaa tila ja toimintamalli, jossa niitä voidaan etsiä yhdessä.

TT-säätiön asiamies Jouni Hakala näkee panostuksen strategisena sijoituksena teollisuuden uudistumiseen.

”Haluamme vauhdittaa teollisuuden innovaatio- ja kilpailukykyä luovan osaamisen avulla – ja Aallolla on tarjota tähän erinomainen alusta”, hän sanoo. 

”Radikaalin luovuuden ytimessä on ajatus siitä, että kaikkein kiinnostavimmat ja luovimmat ratkaisut syntyvät usein vasta, kun uskallamme haastaa lähtökohtamme. Aallon tehtävä on luoda ympäristöjä, joissa eri alojen ihmiset voivat kohdata, kokeilla ja ajatella yhdessä. Haluamme nyt avata tämän mahdollisuuden entistä vahvemmin myös yrityksille ja muille yhteiskunnan toimijoille”, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen.

Pilottihankkeen valmistelu käynnistyy syksyllä 2026, ja ensimmäiset pilottiyritykset aloittavat yhteistyön loppukeväästä 2027. Pilottiyrityksiä haetaan myöhemmin erillisellä haulla. Yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat jo nyt olla yhteydessä Radikaalin luovuuden keskuksen johtajaan Riikka Mäkikoskelaan.

Lisätietoja: 

Riikka Mäkikoskela 
Johtaja, Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden keskus 
riikka.makikoskela@aalto.fi 
0451313562 

Raila Tapio 
Lahjoittajasuhteet 
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
raila.tapio@aalto.fi 
0504759978 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Inventors-ohjelman osallistujat istuvat keltaisilla säkkituoleilla ja puukuutioilla nykyaikaisessa luentotilassa. Paikka on AGrid-rakennus Aallon kampuksella.
Yhteistyö Julkaistu:

Holdix Oy lahjoittaa miljoona euroa Aalto-yliopiston innovaatio- ja yrittäjyystoimintaan

Lahjoituksen avulla tutkijat selvittävät oman työnsä liiketoimintapotentiaalia ja kehittävät osaamistaan tutkimuslähtöisten keksintöjen kaupallistamiseen.
Hymyileviä ihmisiä yleisön keskellä luentosalissa, juhlittavalla käsissään kukkakimppu.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa

Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Muotokuva punatukkaisesta naisesta mustassa paidassa vihreää taustaa vasten, katse sivulle.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen

Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaatio-elinkaari-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön

Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.