Uutiset

Kehon kosketuskartat säätelevät sosiaalisia suhteita

Tutkijat osoittivat, kuinka kehon kosketuskartat liittyvät sosiaalisiin suhteisiin eri kulttuureissa.

Kehon kosketuskartat liittyvät tiiviisti sosiaalisiin suhteisiin. Mitä kirkkaamman värinen kehon alue on, sitä todennäköisemmin kyseinen henkilö saa sitä koskettaa. Sinisellä rajattujen mustien alueiden koskettaminen oli kokonaan kiellettyä.

Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt kosketuskartta, joka säätelee koskettamista erilaisissa ihmissuhteissa. Tutkimustulos julkaistiin juuri Proceedings of the National Academy of the United States of America -lehdessä.

Mitä läheisempi henkilö on, sitä laajempia alueita hänen annetaan kehosta koskettaa. Kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa. Sosiaalinen koskettaminen näyttää siis olevan biologisesti määräytynyt ja lajinkehityksessä syntynyt tapa muodostaa sosiaalisia suhteita

– Tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Kosketuskartta on läheisesti yhteydessä koskettamisen aiheuttamaan mielihyvään. Mitä suurempaa mielihyvää kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto Aalto-yliopistosta.

– Tutkimus korostaa, kuinka tärkeää ei-kielellinen viestintä on sosiaalisten suhteiden kannalta. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille halki elämänkaaren, ja niiden puute on merkittävä psykologinen ja somaattinen terveysriski. Tuloksemme auttavat ymmärtämään sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä, sanoo professori Lauri Nummenmaa.

Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 1300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Tutkimus alkoi osallistujien sosiaalisen verkoston kartoittamisella. Tämän jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joihin sosiaalisen verkoston eri jäsenet saisivat heitä koskettaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö

Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi tulokset 26.10.2015 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan

Lue julkaisu verkossa (pnas.org)

Lisätietoja:

Tutkija Juulia Suvilehto
Aalto-yliopisto            
p. 050 570 4861
juulia.suvilehto@aalto.fi                                

Professori Lauri Nummenmaa                                      
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
p. 050 431 9931  
lauri.nummenmaa@aalto.fi                                                                          

Aiempi tutkimus:

Suomalaistutkimus paljastaa tunteiden kehonkartat

Tutkimustulokset julkaistiin 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa (pnas.org)

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

E-aineistojen etäkäyttöön tarkoitettu proxy-välityspalvelin muuttuu

Jos sinulla on ongelmia e-aineistojen käytössä, kokeile käyttää e-aineistoa VPN-yhteyden avulla.
Ikääntyneitä asukkaita katsomassa kasvatuslaatikoita kirjaston edessä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kestävä kaupunki on myös ikäystävällinen

Kaupunkien tulee ottaa ikääntyneet mukaan kaupunkiympäristön suunnitteluun nykyistä vahvemmin.
On the background, white radiant lines over a black bacground and only hair and shoulder of a person passing by visible
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Katsaus Aallon avoimiin julkaisuihin 2025

94 % Aalto-yliopiston vuoden 2025 tieteellisistä lehtiartikkeleista on avoimesti saatavilla. Kun mukaan lasketaan kirjakappaleet ja konferenssiartikkelit, avoimia artikkeleita on yhteensä 91 %.
Orcid
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ottaa käyttöön ORCID Researcher Connect -palvelun

Aalto-yliopisto on ottamassa käyttöön ORCIDin Researcher Connect -palvelun, joka helpottaa tiedonsiirtoa tutkijoiden ORCID-profiilien ja yliopiston tutkimustietojärjestelmän, ACRISin välillä.