Uutiset

Kehon kosketuskartat säätelevät sosiaalisia suhteita

Tutkijat osoittivat, kuinka kehon kosketuskartat liittyvät sosiaalisiin suhteisiin eri kulttuureissa.

 

 

Kehon kosketuskartat liittyvät tiiviisti sosiaalisiin suhteisiin. Mitä kirkkaamman värinen kehon alue on, sitä todennäköisemmin kyseinen henkilö saa sitä koskettaa. Sinisellä rajattujen mustien alueiden koskettaminen oli kokonaan kiellettyä.

Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijoiden uusimmat tulokset osoittavat, että ihmiskehossa on tarkkaan määräytynyt kosketuskartta, joka säätelee koskettamista erilaisissa ihmissuhteissa. Tutkimustulos julkaistiin juuri Proceedings of the National Academy of the United States of America -lehdessä.

Mitä läheisempi henkilö on, sitä laajempia alueita hänen annetaan kehosta koskettaa. Kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa. Sosiaalinen koskettaminen näyttää siis olevan biologisesti määräytynyt ja lajinkehityksessä syntynyt tapa muodostaa sosiaalisia suhteita

– Tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Kosketuskartta on läheisesti yhteydessä koskettamisen aiheuttamaan mielihyvään. Mitä suurempaa mielihyvää kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto Aalto-yliopistosta.

– Tutkimus korostaa, kuinka tärkeää ei-kielellinen viestintä on sosiaalisten suhteiden kannalta. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille halki elämänkaaren, ja niiden puute on merkittävä psykologinen ja somaattinen terveysriski. Tuloksemme auttavat ymmärtämään sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä, sanoo professori Lauri Nummenmaa.

Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yli 1300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Tutkimus alkoi osallistujien sosiaalisen verkoston kartoittamisella. Tämän jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joihin sosiaalisen verkoston eri jäsenet saisivat heitä koskettaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan tiedeneuvosto (ERC), Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö

Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisi tulokset 26.10.2015 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS)-tiedejulkaisussaan

Lue julkaisu verkossa (pnas.org)

Lisätietoja:

Tutkija Juulia Suvilehto
Aalto-yliopisto            
p. 050 570 4861
[email protected]                                

Professori Lauri Nummenmaa                                      
Aalto-yliopisto ja Turun PET-keskus
p. 050 431 9931  
[email protected]                                                                          

Aiempi tutkimus:

Suomalaistutkimus paljastaa tunteiden kehonkartat

Tutkimustulokset julkaistiin 30.12.2013 Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa (pnas.org)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.