Uutiset

Kehitysapu − mitä rahalla todella saadaan aikaan?

Budjettituki on luonut positiivisia edellytyksiä kehittyvien maiden talouskasvulle.

– Kehitysapu puhuttaa Suomessa – mutta useimmiten vain tasolla, kannattaako apua ylipäätään antaa tai kuinka paljon avusta voidaan leikata. Siitä mitä avulla on todella saatu aikaan, puhutaan yleensä vähemmän. Syy tähän voi olla se, että kehitysavun vaikutuksia, yksittäisten projektiarviointien ulkopuolella, on haasteellista mitata, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016 väittelevä Kaisa Alavuotunki. Hänen väitöskirjansa vastaa tähän haasteeseen kehittämällä menetelmiä kehitysavun vaikutusten selvittämiselle.

Väitöskirja pureutuu yhteen kehitysavun hankalimmin mitattavimpaan muotoon, yleiseen budjettitukeen. Väitöskirjassa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan erottaa budjettituen vaikutus muusta maassa tapahtuvasta kehityksestä. Menetelmien tavoitteena on määritellä ns. ”kontrafaktuaali” eli mitä olisi tapahtunut, jos apua ei olisi annettu.

Tutkimuksen tulokset paljastavat, että budjettituen myötä avun antamisen perusteet ovat muuttuneet 1990-luvun ja 2000-luvun välillä. Aikaisemmin avun antajamaat painottivat erityisesti omia kaupallisia intressejä, kun taas 2000-luvulle tultaessa avun saajamaan tilanne ja avuntarve ovat nousseet vahvemmin antamisen perusteiksi.

– Budjettituki on luonut positiivisia edellytyksiä talouskasvulle sekä lisännyt sitä saavissa maissa valtionhallinnon panostuksia terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Niissä maissa, joissa terveysbudjetit ovat budjettituen myötä kasvaneet, myös terveysindikaattorit ovat kehittyneet positiivisemmin kuin vertailukohteissa. Tämä viittaisi siihen, että budjettituen mahdollistamalla lisärahoituksella on myös tehty oikeita asioita, Alavuotunki sanoo.

Väitöskirjassa tarkastellaan myös arvonlisäveron käyttöönoton vaikutuksia tuloeroihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään arvonlisäverojärjestelmän, valtion verotulokertymän ja tulonjaon välisiä suhteita. Tulosten perustella vaikuttaa siltä, että tasaveroluonteestaan huolimatta arvonlisäveron ei havaita lisänneen tuloeroja varsinkaan köyhimmissä maissa, jos tarkastelussa huomioidaan myös arvonlisäveron alennus- ja nollaveroluokkien vaikutukset kulutukseen.

– Alavuotungin tutkimus on arvokas lisä julkiseen keskusteluun kehitysavun vaikutuksista. Erityisesti Alavuotungin tutkimus on ansiokas kehittäessään menetelmiä budjettituen vaikutusten mittaamiseksi, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

Lisätietoja:
Kaisa Alavuotunki
[email protected]
p. 041 522 3693

Kaisa Alavuotungin taloustieteen väitöskirja “Essays on Financing for Development" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.8.2016. Väitöstilaisuus alkaa 26.8. klo 12 Economicum-rakennuksen luentosalissa (Arkadiankatu 7, 2. krs). Vastaväittäjänä toimii professori Edward Samuel Jones (University of Copenhagen) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.
Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.