Uutiset

Käymälä on monille vielä utopiaa

Maailman vesipäivässä kiinnitettiin huomiota siihen, miten valtava määrä ihmisiä on edelleen ilman käymälää.

Maailmassa on 2,3 miljardia ihmistä ilman kunnollista sanitaatiota.

Kansainvälistä Maailman käymäläpäivää on vietetty 19. marraskuuta vuodesta 2001 lähtien. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, miten valtava määrä ihmisiä on edelleen ilman käymälää. Keskimäärin 1 800 lasta kuolee ripulitauteihin joka päivä.

Aalto-yliopistolla keskiviikkona pidetty seminaari kokosi paikalle päättäjiä, tutkijoita ja yritys- sekä yliopistomaailman edustajia.

”Ilman kunnollista saniteetti- ja vesihuoltopalveluita elävien ihmisten määrä on YK:n vuosituhattavoitteen mukaisesti puolittunut 2000-luvun aikana. Se on myönteinen signaali. Voimme olla optimistisia, vaikka tekemistä riittääkin vielä yllin kyllin”, toteaa professori Olli Varis Aalto-yliopistosta.

Varis hahmotteli seminaarissa sanitaation kokonaiskuvaa. Hänen mukaansa kehitysaskeleita otetaan maailman eri kolkissa hyvin monin eri tavoin.

”Esimerkiksi Kiinassa, missä kaupungistuminen on nopeaa, investoidaan valtavasti länsimaille tyypillisiin keskitettyihin jätevedenpuhdistusjärjestelmiin. Saniteetti- ja vesihuoltojärjestelmiä rakennetaan kaupunkeihin, mutta ei niinkään maaseudulle. Näin asiat kehittyivät myös Euroopassa 1960- ja 1970-luvuilla.”

Ratkaisut vaikkapa afrikkalaisissa kylissä ovat hyvin erilaisia kuin kehittyneissä maissa ja suurkaupungeissa. Kuivakäymälä on pikkukylissä hyvin tavallinen ratkaisu, vesivessa sen sijaan harvinainen.

Suomalaista erityisosaamista 

Suomalaiset yritykset ovat kooltaan niin pieniä, että niiden on Variksen mukaan hankala päästä mukaan suurimpiin, esimerkiksi Kiinan markkinoiden miljardeja euroja nieleviin saniteetti- ja vesihuolto-ohjelmiin. Mutta pienempiäkin kohteita on tarjolla.

”Suomalaisilla on paljon sekä teknistä että luonnontieteellistä erityisosaamista. Sille löytyy varmasti käyttöä esimerkiksi perinteisissä kehitysyhteistyökohteissa. Yritysten kannattaa pyrkiä mukaan myös EU-maiden kehitysyhteistyöprojekteihin.”

Varis huomauttaa, että vesihuolto- ja saniteettiprojektit ovat kehitysmaissa usein pitkäkestoisia ja politiikkaan sidottuja. Siksi ne eivät ole yrityksille niin riskialttiita kuin täysin markkinaehtoiset hankkeet.

Yksi seminaarin järjestäjistä, Finnish Water Forum, pyrkii helpottamaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille.  Forumissa on mukana yritysten lisäksi myös yliopistoja, kuten Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä on paneutunut jo pitkään kehitysmaiden vesikysymyksiin. Vettä tutkitaan sekä luonnonvarana, talouden kulmakivenä, että peruspalveluiden kuten vesihuollon ja sanitaation kannalta.

Tämänhetkisenä sanitaatioon liittyvänä kärkihankkeena on Tekesin rahoittama strateginen The New Global -tutkimusavaus. Tekesin rahoitus vuosiksi 2014–2015 on 1,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää resurssiniukkoja innovaatiota vähävaraisille markkinoille ja luoda uutta liiketoimintaa suomalaisyrityksille.

The New Global -tutkimushanke yhdistää Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen huippuosaamista vastuullisen liiketoiminnan, uusiutuvan energiateknologian, muotoilun, arkkitehtuurin ja vesiteknologian aloilta.

Lisätietoja:
Olli Varis
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Porthania
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Matematiikan alan naisten kansainvälinen konferenssi ja Ladyženskaja-palkinnon julkistus 1.-2.7.2022

International Mathematical Union -järjestön matematiikan alan naisten valiokunta järjestää kautta aikojen toisen (WM2)- eli World Meeting for Women in Mathematics -konferenssin 1.–2.7.2022. Sen yhteydessä jaetaan matemaattisen fysiikan palkinto, joka on nimetty Olga Aleksandrovna Ladyženskajan mukaan.
Mirko Varano is the Unite! Key Liaison Officer at KTH.
Yhteistyö Julkaistu:

Yli 200 Unite-yliopistoverkoston jäsentä kokoontui Tukholmassa

Aurinkoinen Tukholma toivotti tervetulleeksi yli 200 Unite-yliopistoverkoston työntekijää ja opiskelijaa kesäiseen yhteisötapahtumaan 13.-15.6.2022 KTHlle.
Students at the campus.
Yhteistyö Julkaistu:

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö lahjoittaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun koulutusalalle

Säätiö tukee tieteellistä tutkimusta, jonka painopiste on henkisen hyvinvoinnin vaikutuksessa fyysiseen terveyteen. Tämä on keskeinen näkökulma esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin arkkitehtuurin opetuksessa ja tutkimuksessa Aallossa.
Kirsi Peltonen. Photo: Mikko Raskinen.
Yhteistyö Julkaistu:

Virkkaaminen kirkastaa ajattelua, sanoo radikaali ja palkittu matematiikanopettaja

Aalto-yliopiston matemaatikot ovat kesän aikana mukana kaikkiaan seitsemän konferenssikokonaisuuden järjestelyissä. Osa konferensseista on siirtynyt kaksikin vuotta koronan vuoksi, osa taas on siirretty Venäjältä Suomeen.