”Kaupunkien tiivistäminen ei vaadi tornitaloja” – viihtyisää ja energiaviisasta kaupunkielämää

Kaupunkikehityksen trendinä on tiivistäminen. Samalla kaupunkirakenne monipuolistuu, kun toimistoreservaattien ja markettialueiden aika on ohi ja asunnot, palvelut ja työpaikat sijoittuvat samalle alueelle.

”Lähivuosikymmenien kaupungit ovat viihtyisiä ja eläviä keskuksia, joissa palvelut ja työpaikatkin ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Isommissa kaupungeissa on ydinkeskustan lisäksi alakeskuksia, joista Otaniemen kampusalue ja sen kehitys ovat hyvä esimerkki”, sanoo YIT-konsernin kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.

Aiemmin Kostiainen on työskennellyt johtotehtävissä Sitrassa, Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana ja Finn-Medi Oy:n toimitusjohtajana. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan kaupunkiseutujen kilpailukyky. Kostiainen promovoidaan Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi tekniikan alan tohtoripromootiossa 17. kesäkuuta.

Asumisen neliömäärät eivät oleellisesti muutu

”Usein ajatellaan virheellisesti, että tiivis rakentaminen vaatii korkeita tornitaloja. Näin ei ole, vaan tiiviys voidaan saada aikaan monella tavalla.”

Koronapandemian aikana uusien asuntojen pinta-ala on YIT:n tuotannossa kasvanut keskimäärin neljällä neliömetrillä eli työtilan verran. Vaikka Suomessa asutaan Euroopan isoihin kaupunkeihin verrattuna hieman ahtaammin, ei Kostiainen usko asuntojen koon meillä oleellisesti kasvavan. Asuminen isoissa kaupungeissa on kallista ja toiminnallisuus on kodin neliöitä tärkeämpää.

”Älykkyys lisääntyy asumisen arjessa. Se ei ole jatkuvaa säätölaitteiden räpläämistä, vaan taustalla toimivaa automaattista lämmitys- ja muiden asumisolosuhteiden ohjausta, joka liittyy järkevään energiankäyttöön.”

Kostiainen nostaa Espoon Keilaniemen ja Otaniemen esimerkeiksi siitä, kuinka myös innovaatiokeskittymien ja kampusalueiden kehitys monipuolistaa alueita.

”Maailmalla vallitsevan trendin mukaan erilliset teknologiakeskukset ja tiedepuistot muuttuvat urbaaneiksi kohtaamisten alueiksi, joissa on tutkimusta, työpaikkoja, asumista, katuelämää sekä paikallisia palveluita ja kulttuuria.”

Tilaa myös viheralueille

Yksi kaupunkien tiivistämisen ajureista on luontokadon estäminen. Tiivis rakentaminen vapauttaa maata muuhun käyttöön.

”Suomen lähiöissä on paljon potentiaalia tiivistämiseen. Tuhlailevasta maankäytöstä on syytä päästä eroon. Esimerkiksi isot asfaltoidut pysäköintikentät voidaan korvata pysäköintilaitoksilla, jotka vievät vain viidenneksen maapinta-alasta.”

Tiiviimpi rakentaminen ei tarkoita betoniviidakkoja. Viheralueet ovat kaupungeille elintärkeitä viihtyvyys-, terveys- ja ympäristösyistä. Viherkäytävien ja hoidettujen puistojen ohella tarvitaan myös luonnontilaisia viheralueita. Viheralueet ovat kaupunkisuunnittelu- ja kaavoituskysymys.

”Ilmastonmuutos ja luontokato tulevat vaikuttamaan kaupunkikehitykseen entistä enemmän. Isot ongelmat ratkaistaan kaupungeissa.”

Itseohjautuvat autot hoitamaan syöttöliikennettä?

Kaupunkien tiiviyteen ja monimuotoisuuteen liittyy olennaisesti liikkuminen, jossa on tapahtumassa iso murros. Kun asioita on pitkään ajateltu yksityisautoilun kautta, on monissa kaupungeissa nyt tartuttu joukkoliikenteen kehittämiseen.

”Myös pyöräilyolosuhteita on parannettu viime aikoina. Seuraava iso juttu on kävely. Katuympäristön pitäisi houkutella ihmisiä kävelemään. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi korttelipituuksilla, katujen leveyksillä ja palveluiden tuomisella katujen varsille.”

Kostiainen uskoo vahvasti itseohjautuvien autojen tuloon.

”Vielä on kuitenkin vaikea ennakoida niiden käyttötapoja. Ottavatko itseohjautuvat autot joukkoliikenteen syöttöliikenteen roolin vai tuleeko niistä yhteiskäyttöautoja? Uskon joka tapauksessa, että yksityisautoilun rooli pienenee jatkossa.”  

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia rakennetun ympäristön fiksumpaan käyttöön. Esimerkiksi lisäkaistojen rakentamista työmatkalaisten autoille voitaisiin välttää ohjaamalla ja porrastamalla liikkumista aamu- ja iltapäiväruuhkien ulkopuolelle.

”Teoriassa kaikki data on olemassa kaupunkien infrastruktuurin ja palveluiden älykkäämpään käyttöön.”

Kostiainen kertoo kaupunkielämän lähivuosikymmenistä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun juhlaseminaarissa torstaina 16. kesäkuuta. Kaikille avoin seminaari alkaa kello 14.30, paikkana on Otakaari 4 Espoossa.

Kostiaisen ajatuksiin kaupunkikehityksestä voi tutustua myös hänen nokkelakaupunki.fi-blogissaan.

Teksti: Marjukka Puolakka