Uutiset

Kansainvälinen tutkijajoukko: Kännykkädataa pitäisi hyödyntää enemmän koronapandemian hillitsemiseksi

Kännyköistä kerättävä data auttaisi hillitsemään pandemian leviämistä ja arvioimaan rajoitusten tehoa.
Kuvituskuva, jossa taustalla kartta ja kännykänmuotoisia symboleja
Kuvituskuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Kännyköistä kerätty data voisi auttaa hillitsemään koronapandemian leviämistä sekä arvioimaan sen vuoksi asetettujen rajoitusten tehoa ­– kunhan tietosuojasta ja anonymisoinnista pidetään hyvää huolta. Päättäjien ja viranomaisten pitäisi hyödyntää tietoa nykyistä enemmän yhteistyössä tutkijoiden, teleoperaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa. Myös tietosuojaviranomaiset ja kansalaisjärjestöt pitäisi ottaa mukaan keskusteluun. 

Näin kirjoittaa kansainvälinen tutkijajoukko, jonka aihetta käsittelevä tutkimusartikkeli julkaistiin juuri arvostetussa Science Advances -tiedelehdessä. Mukana on eri alojen tutkijoita – muun muassa datatieteilijöitä, verkostoteoreetikoita ja epidemiologeja – useista huippuyliopistoista kuten Harvardin ja Oxfordin yliopistoista sekä Massachusetts Institute of Technologystä (MIT).

Suomesta mukana on Aalto-yliopiston professori Jari Saramäki, joka tutkii ihmisten välisiä verkostoja ja leviämisilmiöiden matematiikkaa muun muassa anonymisoitua kännykkädataa hyödyntäen. ”Kännyköiden kautta saa esimerkiksi tietoa ihmisten liikkuvuudesta: teleoperaattori voi laskea, montako kännykkää on siirtynyt kahden tukiaseman tai vaikkapa kahden kaupungin välillä haluttuna ajanjaksona”, kertoo Saramäki.

Jari Saramäki, Professor

Myös epidemian leviämisen mallinnuksen kannalta on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset liikkuvat kaupunkien ja alueiden välillä.

Jari Saramäki

Tämä auttaa ymmärtämään, miten hyvin liikkumissuositukset ja rajoitukset toimivat ja miten tilanne muuttuu rajoituksia purettaessa. Tästä johtuen tutkijat, viranomaiset ja mobiilipalveluita tarjoavat yritykset ovat alkaneet tehdä yhteistyötä arvioidakseen ja visualisoidakseen rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia.

”Myös epidemian leviämisen mallinnuksen kannalta on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset liikkuvat kaupunkien ja alueiden välillä. Tästä voi olla suurta hyötyä, jos esimerkiksi rajoituksia aletaan purkaa paikallisesti tai jos jatkossakin joudutaan turvautumaan alueelliseen eristämiseen”, Saramäki jatkaa.

Pienemmässä mittakaavassa, kaupunkien tasolla datan avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa paikkoja, joiden ihmistiheys kasvattaa taudin leviämisen riskiä tiettyinä aikoina. Tarkempi paikannusdata, jota esimerkiksi matkapuhelinten käyttöjärjestelmät keräävät, voi kertoa siitä, miten ison osan ajastaan ihmiset viettävät kotonaan, työpaikallaan tai muualla. Erityisen suurta hyötyä epidemian leviämisen mallinnukselle olisi ihmisten lähikontaktimääristä, mutta tällaisen datan kerääminen on haasteellista sekä teknisesti että tietosuojasyistä. 

Mobiililaitteista kerättävää datan mahdollisuuksia ei toistaiseksi hyödynnetä täysimääräisesti. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että viranomaisilla on harvoin riittävästi osaamista tai työvoimaa käsitellä dataa, joka on monimutkaista ja jonka tulkinta vaatii monitieteellistä osaamista epidemiologeista datatieteilijöihin.

Yritykset saattavat olla myös haluttomia luovuttamaan mobiililaitedataa, vaikka se olisi ei-yksilöitävää, yhteenkoottua ja anonymisoitua. ”Tietosuoja-asiat ovatkin ongelman keskiössä, ja niiden ratkaisemiseen ja avoimeen läpikäyntiin tulee suhtautua vakavasti”, Saramäki sanoo.

Linkki tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.1126/sciadv.abc0764

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

In Tension 4 Photo by_ Eeva Suorlahti
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Near futures -verkkonäyttely tarjoaa näkymän tulevaisuuden ratkaisuihin

Lukuvuonna 2019–2020 valmistuneiden maisteriopiskelijoiden yhteiskunnallisesti kiinnostavia töitä on nyt nähtävillä verkkonäyttelyssä.
The photo shows the School of Business main staircase. The photo was taken by Unto Rautio.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Apulaisprofessori Ewald Kiblerin tutkimusryhmälle Suomen Akatemian erityisrahoitus

Ryhmä aikoo tutkia koronakriisin vaikutuksia yli 50-vuotiaisiin yrittäjiin, joille kriisi aiheuttaa monia riskejä.
Economicum-rakennus vaahterapuun katveessa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n tilannehuoneen seitsemäs raportti: suurin pudotus huhtikuun palkkasummassa Kouvolassa, Vaasassa ja Helsingissä

Kaikille avoin webinaari raportin sisällöistä pidetään Zoomilla torstaina 4.6.2020 klo 8.00.
A board room
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä voi tapahtua, jos yhtiöiden hallitukset osallistuvat strategiseen päätöksentekoon?

Pardeep Maheshwaree ehdottaa tutkimuksessaan yritysten hallinnon kehittämistä.