Kampintorille nousee kuusimetrinen ääniveistos

Taiteilija Ariel Bustamante kutsuu kaupunkilaiset veistoksen sisälle pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä.

Why Do We Do the Things We Do?
Ariel Bustamante ja työryhmä
25.9.–29.10.2015
Kampintori, Helsinki

Chileläisen taiteilijan Ariel Bustamanten ja hänen työryhmänsä Ava Graysonin ja Ari-Pekka Leinosen teos Why Do We Do the Things We Do? on julkiseen tilaan toteutettu ääniveistos sekä sarja sen sisällä yleisön kanssa käytyjä keskusteluita. Ääniveistoksen tavoitteena on kuuntelun ja toisen ihmisen kohtaamisen kautta käsitellä ihmisenä olemisen perustavanlaatuisia kysymyksiä ja motiiveja tekemiemme valintojen taustalla.

Kuka tahansa voi osallistua teokseen ilmoittautumalla työryhmälle. Kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut käydään suomeksi ja englanniksi äänieristetyssä tilassa, mutta dialogeista nauhoitetaan osallistujien suostumuksella osia, joista valitut katkelmat tuodaan kaiuttimien kautta osaksi Kampintorin elämää ja äänimaailmaa.

Itse veistos on rakennettu ekologisista ja kierrätettävistä materiaaleista: pintamateriaali on käsin kerättyä ja sidottua kaislaa ja rakenteet lähes kokonaan luonnonmukaisesti käsiteltyä puuta. Teos on suunniteltu varta vasten kahdenkeskiselle keskustelulle, sen seinät eristävät kaupungin hälyn teoksen ulkopuolelle ja sisälle veistoksen studioon pääsevät vain keskusteluihin osallistuvat.

Äänitaiteen käsitys laajenee

Ariel Bustamante on taiteessaan laajentanut perinteistä käsitystä äänitaiteesta ja tutkinut äänen fyysisiä ja kognitiivisia ulottuvuuksia niin arkkitehtuurin ja tilallisuuden kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Bustamanten kaksivuotinen taiteilijaresidenssi Aalto-yliopistossa alkoi tammikuussa 2014. Silloin esiin nousseet kysymykset taiteilijuudesta ja työskentelyn metodeista ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana laajentuneet ja kiteytyneet Why Do We Do the Things We Do? -teokseksi. Bustamante työryhmineen on kuluneen puolentoista vuoden aikana tutkinut kuuntelemista ja dialogia, ja osana tutkimustaan kohdannut keskusteluissa lukuisia ihmisiä.

Teos on toteutettu Aalto-yliopiston monialaisille taiteilijoille suunnatussa Aalto Artist-in-Residence -ohjelmassa, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Teos on valmistunut yhteistyössä Natural Building Companyn, Visuaalisen taiteen keskus Framen ja Espoon modernin taiteen museon kanssa. Bustamante työryhmineen julkaisee teosprosessia dokumentoivan kirjan ennen vuodenvaihdetta, jolloin taiteilijan residenssi Aalto-yliopistossa päättyy.

Yhteydenotot:
Ava Grayson
Teostyöryhmän jäsen
puh. 041 481 4134
[email protected]

Henna Harri
Lehtori
puh. 050 364 1938
[email protected]

Kuvat: Teosryhmä ja Sinem Kayacan

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.