Uutiset

Kampintorille nousee kuusimetrinen ääniveistos

Taiteilija Ariel Bustamante kutsuu kaupunkilaiset veistoksen sisälle pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä.

Why Do We Do the Things We Do?
Ariel Bustamante ja työryhmä
25.9.–29.10.2015
Kampintori, Helsinki

Chileläisen taiteilijan Ariel Bustamanten ja hänen työryhmänsä Ava Graysonin ja Ari-Pekka Leinosen teos Why Do We Do the Things We Do? on julkiseen tilaan toteutettu ääniveistos sekä sarja sen sisällä yleisön kanssa käytyjä keskusteluita. Ääniveistoksen tavoitteena on kuuntelun ja toisen ihmisen kohtaamisen kautta käsitellä ihmisenä olemisen perustavanlaatuisia kysymyksiä ja motiiveja tekemiemme valintojen taustalla.

Kuka tahansa voi osallistua teokseen ilmoittautumalla työryhmälle. Kahdenkeskiset, luottamukselliset keskustelut käydään suomeksi ja englanniksi äänieristetyssä tilassa, mutta dialogeista nauhoitetaan osallistujien suostumuksella osia, joista valitut katkelmat tuodaan kaiuttimien kautta osaksi Kampintorin elämää ja äänimaailmaa.

Itse veistos on rakennettu ekologisista ja kierrätettävistä materiaaleista: pintamateriaali on käsin kerättyä ja sidottua kaislaa ja rakenteet lähes kokonaan luonnonmukaisesti käsiteltyä puuta. Teos on suunniteltu varta vasten kahdenkeskiselle keskustelulle, sen seinät eristävät kaupungin hälyn teoksen ulkopuolelle ja sisälle veistoksen studioon pääsevät vain keskusteluihin osallistuvat.

Äänitaiteen käsitys laajenee

Ariel Bustamante on taiteessaan laajentanut perinteistä käsitystä äänitaiteesta ja tutkinut äänen fyysisiä ja kognitiivisia ulottuvuuksia niin arkkitehtuurin ja tilallisuuden kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Bustamanten kaksivuotinen taiteilijaresidenssi Aalto-yliopistossa alkoi tammikuussa 2014. Silloin esiin nousseet kysymykset taiteilijuudesta ja työskentelyn metodeista ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana laajentuneet ja kiteytyneet Why Do We Do the Things We Do? -teokseksi. Bustamante työryhmineen on kuluneen puolentoista vuoden aikana tutkinut kuuntelemista ja dialogia, ja osana tutkimustaan kohdannut keskusteluissa lukuisia ihmisiä.

Teos on toteutettu Aalto-yliopiston monialaisille taiteilijoille suunnatussa Aalto Artist-in-Residence -ohjelmassa, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Teos on valmistunut yhteistyössä Natural Building Companyn, Visuaalisen taiteen keskus Framen ja Espoon modernin taiteen museon kanssa. Bustamante työryhmineen julkaisee teosprosessia dokumentoivan kirjan ennen vuodenvaihdetta, jolloin taiteilijan residenssi Aalto-yliopistossa päättyy.

Yhteydenotot:
Ava Grayson
Teostyöryhmän jäsen
puh. 041 481 4134
[email protected]

Henna Harri
Lehtori
puh. 050 364 1938
[email protected]

Kuvat: Teosryhmä ja Sinem Kayacan

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.