Kahdella Aalto-yliopiston tiedeuutisella suuret yleisöt
Kaksi Aalto-yliopiston tutkimusuutista on vuoden 2014 aikana noussut maailman keskustelluimpien tiedeuutisten joukkoon. Altmetric.comin Top 100 -altmetriikkalistalle ovat nousseet uutiset magneettisia monopoleja koskevasta löydöstä ja tutkimus siitä, missä päin kehoa tunteet tuntuvat.
Magneettimonopolitutkimus on vuoden 2014 listalla sijalla 18 ja tunnekartat sijalla 20. Altmetriikka on perinteisiä viittausmekanismeja täydentävä tapa yrittää osoittaa tutkimuksen vaikuttavuus, varsinkin tiedemaailman itsensä ulkopuolella. Tutkimuksen saamaa huomiota mitataan monenlaisista esiintymistä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, kuten tiedeuutisista, blogikirjoituksista, tweeteistä, artikkelien katselusta tai latauksesta, videoiden katselusta, tallennuksesta verkkopohjaisiin kirjallisuusviitteiden hallintaohjelmiin ja tietokoneohjelman lähdekoodin uusiokäytöstä.
Altmetric.com on maailman tunnetuin altmetriikkayritys. Sen taustalta löytyy muun muassa Macmillan Publishers, joka julkaisee Nature-lehteä. Eri kanavissa olevien viittausten mukaan yritys määrittää tieteellisille artikkeleille lukuarvon, jonka mukaan se asettaa julkaisuja järjestykseen. Jotkut tieteellisten julkaisujen julkaisijat esittävät artikkeleiden saavuttamia altmetriikkatuloksia verkkosivuillaan. Näin toimivat esimerkiksi Springer, Wiley, Elsevier ja Nature Publishing Group. 2000-luvulla syntynyt kaupallinen palvelu tarjoaa uudenlaisen tavan seurata tieteen vaikuttavuutta verkottuneessa maailmassa. Se lähtee ajatuksesta, että nykyään tiede voi tavoittaa kenet tahansa internet-käyttäjän. Tieteenalojen sisäistä normalisointia palvelussa ei ole.
Verkossa seuratuin Aalto-uutinen kertoi tutkijoiden luoneen laboratorio-olosuhteissa synteettisen magneettisen monopolin. Se todisti, että magneettisen monopolin rakenne esiintyy luonnossa. Dosentti, akatemian tutkija Mikko Möttösen kehittämä menetelmä toi esille synteettisen hiukkasen, jonka olemassaolosta on oltu yksimielisiä vaikka hiukkasta ei ole koskaan havaittu. Tiedeuutisesta on kertonut noin 200 tiedotusvälinettä eri puolilla maailmaa.
Tunnekartat perustuvat tutkijoiden selvitykseen siitä, millaisia olotiloja tunteet saavat ihmisten kertoman mukaan aikaan kehossa ja missä eri tunteet tuntuvat. Tutkimusta tehtiin sekä Euroopassa että Aasiassa. Lauri Nummenmaan julkaiseman tiedeartikkelin tulosten mukaan ihmiset tuntevat asioita kehossaan hyvin samalla tavalla kulttuurieroista huolimatta. Uutisesta on raportoinut yli 400 mediaa ympäri maailmaa.
Tutkija voi saada artikkeleilleen parempia altmetriikka-arvoja kertomalla niistä Twitterissä, blogeissa ja tutkimuksesta kertovilla verkkosivuilla. Tutkimuksesta tehdyt videot ja kuvat parantavat myös artikkelin saamaan altmetriikka-arvoa.
Aallon kirjastolla oma altmetriikkatietokanta
Aalto-yliopiston kirjasto on koonnut tietokannan, josta voi seurata tutkimusjulkaisujen leviämistä erilaisissa ympäristöissä. Kantaan on koottu Aallon julkaisut vuodesta 2007 alkaen. Yksilöivänä tunnisteena on DOI-tunniste Thomson Reutersin Web of Science (WoS) -palvelussa: https://ttso.shinyapps.io/AaltoAltmSince2007/
Lisää tietoa Altmetric.comin mittauksesta:
Uutinen kehon kartasta: http://www.aalto.fi/fi/current/news/2013-12-31-002/
Uutinen magneettisesta monopolista: http://www.aalto.fi/fi/current/current_archive/news/2014-01-29/
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.