Juridiikan merkitys korostuu koronakriisissä
Juridiikan merkitys korostuu monissa kriisitilanteissa, kuten paraikaa koronakriisissä, jolla on laajat vaikutukset myös liiketoiminnan eri osa-alueisiin. Oikeudellista tietotaitoa tarvitaan sekä yhteiskunnallisten poikkeusolojen sääntelyssä että liike-elämän toimijoiden selvittäessä kriisin jälkeisiä vastuusuhteitaan. Historia on myös osoittanut, että monesti osa kriisiaikana käyttöön otetusta sääntelystä jää voimaan myös kriisin jälkeen. Esimerkiksi finanssikriisi johti rahoitusalaa koskevaan laajaan sääntelyyn, joka on jatkunut myös kriisin jälkeen.
”Koronakriisi osoittaa myös, miksi oikeustieteessä ja sen tutkimuksessa kansainvälisen näkökulman lisäksi keskeisellä sijalla on myös valtioiden sisäinen näkökulma. Koronakriisin erityispiirre on se, että eri valtiot ovat sulkeneet rajojaan ja alkaneet soveltaa kansallisia poikkeuslakejaan, joilla on merkitystä myös kansainvälisen liike-elämän vastuiden sääntelyn kannalta. Kansalliset lainsäädännöt poikkeavat merkittävästi toisistaan jopa EU-valtioiden välillä”, sanoo Kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professori Kari Hoppu.
Force Majeure -lausekkeet ja kansallisia säännöksiä
Yritykset hallitsevat sopimusriskiään erilaisilla sopimuksiin sisällytettävillä vastuunrajoituslausekkeilla. Yksi vastuunrajoituksen muoto on ylivoimaista estettä koskevat Force Majeure -lausekkeet. Lisäksi joillain valtioilla on kansallisessa lainsäädännössä säännökset ylivoimaisen esteen vaikutuksista sopimussuhteisiin, mutta kaikilla valtioilla näitä ei ole. Oikeustila riippuu kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kannalta siitä, minkä valtion lakia kuhunkin sen sopimukseen sovelletaan. Oikeustila poikkeaa toisistaan erityisesti mannereurooppalaisten Civil Law -valtioiden ja anglo-amerikkalaisten Common Law -valtioiden välillä.
Professori Kari Hoppu kertoo, että koronakriisi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä yritysten välisiin sopimussuhteisiin. Tämä ilmenee niin kansainvälisessä liiketoiminnassa kuin kotimaisissa sopimuksissa.
”Kansainvälisessä liiketoiminnassa haasteet liittyvät esimerkiksi sopimusasioihin ylikansallisissa toimitusketjuissa. Kotimaisissa sopimuksissa pinnalla on ollut esimerkiksi ravintoloiden vuokranmaksuvelvoite, kun elinkeinotoiminta on kielletty. Onkin odotettavissa, että Force Majeure -lausekkeiden merkitys ja tulkinta on keskeisessä osassa, kun liike-elämän vastuuselvityksiä tehdään niin kansainvälisesti kuin kotimaassa koronakriisin jälkeen. Lisäksi yritysten tulee pystyä irtautumaan Force Majeure -tilanteesta oikeudellisesti oikealla tavalla.”
Professori Hoppu on tutkinut aihepiiriä ja kirjoittanut artikkelin aiheesta ”Force Majeure -tilanteiden tulkinnasta COVID-19-taudin yhteydessä”, joka julkaistaan oikeudellinen aikakauskirja Degensor Legisin kesäkuun numerossa (03/2020).
Professori Kari Hoppu pitää webinaarin Force majure -tulkinnoista keskiviikkona 6.5. klo 13.00–14.30.
Linkki webinaariin (Zoomilla): https://aaltowebinar.page.link/biz
Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan tähän suomenkieliseen ja maksuttomaan webinaariin. Mukaan mahtuu 500 ensimmäistä osallistujaa.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa
Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.