Uutiset

Johanna Ylipulli tutkii digitaalisen tasa-arvon toteutumista älykaupungeissa

Digitaalinen eriarvoisuus voi näkyä esimerkiksi siinä, kenelle digitaalisia laitteita ja sovelluksia suunnitellaan. Lisäksi ihmisillä voi olla erilainen taito käyttää tai mahdollisuus pitää laitteita tai sovelluksia hallussaan.
Kuva: Matti Ahlgren.
Kuva: Aalto-yliopisto/Matti Ahlgren

Johanna Ylipulli on aloittanut tutkijatohtorina Aalto-yliopiston informaatioverkostojen ohjelmassa, jossa insinöörikoulutukseen yhdistetään yhteiskuntatieteellistä osaamista ja ihmiskeskeistä näkökulmaa.

”Teknologiaa tulisi tarkastella monitieteisesti useista eri näkökulmista, kuten psykologiasta tai antropologiasta käsin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia ongelmia ei voida ratkaista ilman monitieteisyyttä.”

Ylipulli tutkii muun muassa digitaalisen tasa-arvon toteutumista älykaupungeissa. Digitaalinen eriarvoisuus voi näkyä esimerkiksi siinä, miten erilainen mahdollisuus ihmisillä on pitää hallussaan erilaisia digitaalisia laitteita ja sovelluksia, tai taito käyttää niitä. Lisäksi heillä voi olla eriävä ymmärrys teknologian syvemmästä roolista yhteiskunnassa.

”Eriarvoisuutta ilmenee paitsi ihmisten kesken, myös valtasuhteissa ihmisten, suuryritysten tai instituutioiden välillä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelut tai kaupungit voivat kerätä, analysoida ja hyödyntää käyttäjiensä dataa.”

Ylipullin mielestä onkin tärkeää pohtia, keitä varten älykaupunkeja kehitetään. Ihmisillä kun on erilaisia mielenkiinnon kohteita. Iäkkäämpiä ihmisiä pidetään nihkeinä omaksumaan ja käyttämään uusia teknologioita, mutta samanaikaisesti sovellukset suunnitellaan lähinnä nuoria aikuisia varten.

Ylipulli on tutkinut digitaalista eriarvoisuutta Helsingin ja Espoon kaupungin digikehittämisestä ja digitalisaatiosta vastaavia asiantuntijoita haastattelemalla. Lähitulevaisuudessa hän pääsee käsiksi kaupunkilaisten näkökulmaan; esimerkiksi Espoossa kysymyspatteristo on mukana tulevassa kaupunkipalvelukyselyssä.

”Teknologian suunnittelussa käytetään usein minäkeskeistä metodia. Suunnittelijat olettavat, että kaikkia muita kiinnostaa samat asiat kuin heitä itseään.”

Jos taas suurin osa teknologian suunnittelijoista on miehiä, miesten näkökulma tulee esiin vahvasti.

”Esimerkiksi autojen törmäystestien nuket on pitkään tehty miesten mittojen mukaan, ne on suunniteltu suojelemaan miesten kehoja. Myös monet turvallisuustuotteet, kuten hengityssuojaimet voivat olla naisille liian suuria. Digitaalisessa teknologiassa pätee sama periaate, mutta erot ovat hienovaraisempia ja liittyvät esimerkiksi sisältöihin.”

Kuva: Matti Ahlgren.

Virtuaalinen metsä

Ylipulli tutkii myös kirjastojen roolia teknologisten mahdollisuuksien avaajina. Kirjastot toivat internetin kaikkien ulottuville 90-luvulla. Vastaavasti kirjastot voivat tänäkin päivänä kasvattaa kansalaisten teknologiatietämystä, ja samalla kriittisiä teknologiakansalaisia.

”Ihmisten täytyy pystyä toimimaan hyperälykkäässä urbaanissa ympäristössä.”

Ylipulli aloitti kirjastoyhteistyön Oulusta, jossa hän kehitteli virtuaalitodellisuuden sovelluksen osallistavan suunnittelun menetelmin yhteistyössä tietotekniikan tutkijoiden ja kaupunginkirjaston kanssa. Osallistavan suunnittelun työpajoihin oli vapaa pääsy kaikilla. Lisäksi tehtiin käyttötestauksia haastatteluineen prototyypin aikaansaamiseksi.

”Kirjaston reaalimaailmaa muistuttavan ympäristön lisäksi hissillä pystyy liikkumaan kolmeen erilaiseen fantasiamaailmaan. Fantasiamaailmoissa voi saada kirjavinkkejä, liikutella esineitä tai kirjoittaa yhdessä.”

Nyt Ylipulli on viemässä kirjastoyhteistyötä uudelle tasolle Helsingissä, jossa kehitellään kaikille kirjastoille yhteistä sovellusta. Teemana on virtuaalinen metsä.

”Metsä koetaan rauhoittavana ja hyvin suomalaisena teemana, ja virtuaalinen metsä kiehtoo ihmisiä. Kyseessä on pitkäkestoinen hanke, jota kirjastot voivat myös jatkokehittää avoimen koodin pohjalta.”

Naisena tiedemaailmassa

Ylipulli on yksi 15 tiedenaisesta, joita haastateltiin tänä vuonna julkaistuun teokseen Tiedenaisia – Suomalaisia tutkimuksen ytimessä. Kirjassa tuodaan esiin haastateltavien urapolkuja ja ihmisiä niiden takana.

”Naisten täytyy yrittää paljon kovemmin kuin miesten, jotta asiantuntijuus otetaan vakavasti. Naisia ei myöskään nähdä niin helposti asiantuntijoina tai johtajina. Tämä heijastuu pinnallisilla tasoilla esimerkiksi siten, että naisten pitää kiinnittää enemmän huomiota ulkoasuunsa näyttääkseen asiantuntijoilta.”

Naiset haluavat kuitenkin tulla nähdyiksi asiantuntijoina, eivätkä naisina. Toisaalta tekniikan alat tarvitsevat naispuolisia roolimalleja.

”Tietotekniikan alalla on Suomessa vieläkin vahva äijäkulttuuri. Tämä on toisaalta vahvasti kulttuurisidonnaista, koska muissa maissa tietotekniikan alalla saattaa olla paljonkin naisia.”

Johanna Ylipulli on syntynyt Rovaniemellä 1979 ja väitellyt tohtoriksi kulttuuriantropologiasta Oulun yliopistossa vuonna 2015, aiheenaan kaupunkitietotekniikan suunnittelu ja käyttö. Hän työskenteli tutkijatohtorina Oulun yliopiston Jokapaikan tietotekniikan tutkimuskeskuksessa vuodesta 2015 alkaen, ja Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbariassa vuodesta 2018 lähtien.

Teksti: Tiina Aulanko-Jokirinne
Kuvat: Matti Ahlgren

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.