Uutiset

Johanna Ylipulli tutkii digitaalisen tasa-arvon toteutumista älykaupungeissa

Digitaalinen eriarvoisuus voi näkyä esimerkiksi siinä, kenelle digitaalisia laitteita ja sovelluksia suunnitellaan. Lisäksi ihmisillä voi olla erilainen taito käyttää tai mahdollisuus pitää laitteita tai sovelluksia hallussaan.
Kuva: Matti Ahlgren.

Johanna Ylipulli on aloittanut tutkijatohtorina Aalto-yliopiston informaatioverkostojen ohjelmassa, jossa insinöörikoulutukseen yhdistetään yhteiskuntatieteellistä osaamista ja ihmiskeskeistä näkökulmaa.

”Teknologiaa tulisi tarkastella monitieteisesti useista eri näkökulmista, kuten psykologiasta tai antropologiasta käsin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia ongelmia ei voida ratkaista ilman monitieteisyyttä.”

Ylipulli tutkii muun muassa digitaalisen tasa-arvon toteutumista älykaupungeissa. Digitaalinen eriarvoisuus voi näkyä esimerkiksi siinä, miten erilainen mahdollisuus ihmisillä on pitää hallussaan erilaisia digitaalisia laitteita ja sovelluksia, tai taito käyttää niitä. Lisäksi heillä voi olla eriävä ymmärrys teknologian syvemmästä roolista yhteiskunnassa.

”Eriarvoisuutta ilmenee paitsi ihmisten kesken, myös valtasuhteissa ihmisten, suuryritysten tai instituutioiden välillä. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelut tai kaupungit voivat kerätä, analysoida ja hyödyntää käyttäjiensä dataa.”

Ylipullin mielestä onkin tärkeää pohtia, keitä varten älykaupunkeja kehitetään. Ihmisillä kun on erilaisia mielenkiinnon kohteita. Iäkkäämpiä ihmisiä pidetään nihkeinä omaksumaan ja käyttämään uusia teknologioita, mutta samanaikaisesti sovellukset suunnitellaan lähinnä nuoria aikuisia varten.

Ylipulli on tutkinut digitaalista eriarvoisuutta Helsingin ja Espoon kaupungin digikehittämisestä ja digitalisaatiosta vastaavia asiantuntijoita haastattelemalla. Lähitulevaisuudessa hän pääsee käsiksi kaupunkilaisten näkökulmaan; esimerkiksi Espoossa kysymyspatteristo on mukana tulevassa kaupunkipalvelukyselyssä.

”Teknologian suunnittelussa käytetään usein minäkeskeistä metodia. Suunnittelijat olettavat, että kaikkia muita kiinnostaa samat asiat kuin heitä itseään.”

Jos taas suurin osa teknologian suunnittelijoista on miehiä, miesten näkökulma tulee esiin vahvasti.

”Esimerkiksi autojen törmäystestien nuket on pitkään tehty miesten mittojen mukaan, ne on suunniteltu suojelemaan miesten kehoja. Myös monet turvallisuustuotteet, kuten hengityssuojaimet voivat olla naisille liian suuria. Digitaalisessa teknologiassa pätee sama periaate, mutta erot ovat hienovaraisempia ja liittyvät esimerkiksi sisältöihin.”

Kuva: Matti Ahlgren.

Virtuaalinen metsä

Ylipulli tutkii myös kirjastojen roolia teknologisten mahdollisuuksien avaajina. Kirjastot toivat internetin kaikkien ulottuville 90-luvulla. Vastaavasti kirjastot voivat tänäkin päivänä kasvattaa kansalaisten teknologiatietämystä, ja samalla kriittisiä teknologiakansalaisia.

”Ihmisten täytyy pystyä toimimaan hyperälykkäässä urbaanissa ympäristössä.”

Ylipulli aloitti kirjastoyhteistyön Oulusta, jossa hän kehitteli virtuaalitodellisuuden sovelluksen osallistavan suunnittelun menetelmin yhteistyössä tietotekniikan tutkijoiden ja kaupunginkirjaston kanssa. Osallistavan suunnittelun työpajoihin oli vapaa pääsy kaikilla. Lisäksi tehtiin käyttötestauksia haastatteluineen prototyypin aikaansaamiseksi.

”Kirjaston reaalimaailmaa muistuttavan ympäristön lisäksi hissillä pystyy liikkumaan kolmeen erilaiseen fantasiamaailmaan. Fantasiamaailmoissa voi saada kirjavinkkejä, liikutella esineitä tai kirjoittaa yhdessä.”

Nyt Ylipulli on viemässä kirjastoyhteistyötä uudelle tasolle Helsingissä, jossa kehitellään kaikille kirjastoille yhteistä sovellusta. Teemana on virtuaalinen metsä.

”Metsä koetaan rauhoittavana ja hyvin suomalaisena teemana, ja virtuaalinen metsä kiehtoo ihmisiä. Kyseessä on pitkäkestoinen hanke, jota kirjastot voivat myös jatkokehittää avoimen koodin pohjalta.”

Naisena tiedemaailmassa

Ylipulli on yksi 15 tiedenaisesta, joita haastateltiin tänä vuonna julkaistuun teokseen Tiedenaisia – Suomalaisia tutkimuksen ytimessä. Kirjassa tuodaan esiin haastateltavien urapolkuja ja ihmisiä niiden takana.

”Naisten täytyy yrittää paljon kovemmin kuin miesten, jotta asiantuntijuus otetaan vakavasti. Naisia ei myöskään nähdä niin helposti asiantuntijoina tai johtajina. Tämä heijastuu pinnallisilla tasoilla esimerkiksi siten, että naisten pitää kiinnittää enemmän huomiota ulkoasuunsa näyttääkseen asiantuntijoilta.”

Naiset haluavat kuitenkin tulla nähdyiksi asiantuntijoina, eivätkä naisina. Toisaalta tekniikan alat tarvitsevat naispuolisia roolimalleja.

”Tietotekniikan alalla on Suomessa vieläkin vahva äijäkulttuuri. Tämä on toisaalta vahvasti kulttuurisidonnaista, koska muissa maissa tietotekniikan alalla saattaa olla paljonkin naisia.”

Johanna Ylipulli on syntynyt Rovaniemellä 1979 ja väitellyt tohtoriksi kulttuuriantropologiasta Oulun yliopistossa vuonna 2015, aiheenaan kaupunkitietotekniikan suunnittelu ja käyttö. Hän työskenteli tutkijatohtorina Oulun yliopiston Jokapaikan tietotekniikan tutkimuskeskuksessa vuodesta 2015 alkaen, ja Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbariassa vuodesta 2018 lähtien.

Teksti: Tiina Aulanko-Jokirinne
Kuvat: Matti Ahlgren

Johanna Ylipulli

Johanna Ylipulli

Tietotekniikan laitos
Tutkijatohtori
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa kehitettiin tekoäly, joka ymmärtää paremmin ihmisen tavoitteita

Käyttäjää ymmärtävä tekoäly ei kaipaa jatkuvasti yksityiskohtaisia ohjeita. Siksi se pystyy toimimaan paremmin ihmisen apuna.
Oniipa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat vievät namibialaiskylään sähkö- ja nettiyhteydet – tarvittava teknologia kulkee lava-auton kyydissä

Itsenäisyyspäivänä pilotoitavan hankkeen tavoitteena on helpottaa köyhien alueiden pienyhteisöissä asuvien ihmisten arkea ja luoda keinoja lisätä paikallista yritystoimintaa ja elinvoimaisuutta.
Polymer film that bends when light is shone on it
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kouluttivat jälleen materiaalia kuin Pavlovin koiraa – nestekidemuovi oppi liikkumaan ja tarttumaan esineisiin

Ehdollistamisen jälkeen tutkijat pystyivät ohjaamaan materiaalia pelkän valon voimalla. Tulos on askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia.
Yhtäjalkaa_ideatehtaan tulokset
Tutkimus ja taide Julkaistu: