Uutiset

Jaana Vapaavuori ja Kati Miettunen saivat rahoitusta uusien biomateriaalikomposiittien kehittämiseen

TFV-ohjelma vahvistaa Suomen ja Ruotsin metsävaroihin, puupohjaisten tuotteiden arvoketjuun ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusyhteistyötä.
Uusi pohjoismaalainen projekti kehittää huipputehoisia puupohjaisia materiaaleja aurinkokennoihin. Kuva: Kati Miettunen.
Uusi pohjoismaalainen projekti kehittää edistyneitä puupohjaisia materiaaleja aurinkokennoihin. Kuva: Kati Miettunen.

Tandem Forest Values (TFV) -haussa myönnettiin hieman yli neljä miljoonaa euroa yhdeksälle suomalais-ruotsalaiselle tutkimuskonsortiolle, joissa on yhteensä 26 osahanketta.

Ohjelmassa rahoitetaan nuorten tutkijoiden johtamia kaksivuotisia hankkeita. Tutkimus on monitieteistä, ja mukana on eri alojen tutkijoita. Ohjelmaan kuuluu hankkeita metsätieteiden, metsäteollisuuden prosessien ja puurakentamisen alalta.

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun apulaisprofessori Jaana Vapaavuori ja akatemiatutkija Kati Miettunen sekä vanhempi tutkija Tiffany Abitbol (RISE Innventia, Ruotsi) kehittävät hankkeessaan uusia monitoimisia biomateriaalikomposiitteja, joilla parannetaan valosähköisten laitteiden tehoa ja kestävyyttä. Projekti sai alkunsa FinnCERES lippulaivassa tehdyn tutkimuksen myötä.

Suomen osuus koko myönnetystä rahoituksesta on 2,1 miljoonaa ja Ruotsin kaksi miljoonaa euroa. TFV-ohjelma vahvistaa Suomen ja Ruotsin metsävaroihin, puupohjaisten tuotteiden arvoketjuun ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusyhteistyötä. Haku on jatkoa Ruotsin Suomelle antamaan tutkimusyhteistyöhön liittyvään 100-vuotislahjaan.  TFV-ohjelma vahvistaa tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden välistä yhteistyötä maiden kesken.

Haun järjestivät Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö Suomesta. Ruotsista rahoittajia ovat Forskningsrådet Formas ja Kungliga skogs- och lantbruksakademien, jonka kautta myös yksityiset säätiöt Wallenberg ja Kempe osallistuivat haun rahoittamiseen.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Jaana Vapaavuori
Multifunctional Materials Design  -tutkimusryhmä
jaana.vapaavuori(a)aalto.fi

Akatemiatutkija Kati Miettunen
Bio-based Colloids and Materials -tutkimusryhmä
kati.miettunen(a)aalto.fi

FinnCERES on Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen materiaalien biotalouden osaamiskeskus. FinnCERESin tavoitteena on kehittää puuraaka-aineesta biotalouden materiaaleja varmistaen samalla edellytykset kestävään, ympäristöä säästävään tulevaisuuteen.

Lisätietoja hankkeen sivuilta finnceres.fi

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.