Uutiset

Itsenäinen innovaatiokyky häviää evoluutiossa

Toimialan kehittyessä asiakkaat ja markkinat korvaavat tutkimuksen ja tieteen innovaatioiden lähteinä, tuore väitöstutkimus ehdottaa.

Henrik Sievers paikallisti strategisen markkinoinnin alan väitöskirjassaan “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” innovaatioiden päälähteitä ja prosesseja, jotka mahdollistavat yrityksen johdolle kaupallisesti menestyneiden innovaatioiden (dominant design) hallinnan.

Sievers havaitsi, että kun toimiala kehittyy avoimemmaksi ja horisontaaliseksi, innovaatioiden lähteet muuttuvat tutkimus- ja tiedelähtöisistä asiakas- ja markkinaorientoituneiksi. Horisontaalisella viitataan tilanteeseen, jossa aiemmin yhden yhtiön vastuulla ollutta tuotetta tai palvelua tekeekin monenlaisia erityyppisiä yrityksiä ja toimijoita, jopa eri toimialoilta. Samalla vakiintuneen monituoteyrityksen rooli usein pienenee ja toimittajien ja alihankkijoiden sekä markkinarakoyritysten rooli kasvaa.

Sen sijaan että puhuttaisiin vain yhden tuotteen luonnista, Sieversin mukaan pitääkin ottaa huomioon toimialan muuttuminen, joka mahdollistaa uuden teknologian omaksumisen ja kaupallistamisen yli teknologisten raja-aitojen. Tämä tarkoittaa väistämättä yksittäisen yrityksen ja vakiintuneen toimialan innovaatiokyvykkyyden rapautumista.

Sopeutujat selviävät voittajina

Väitöstutkimuksessaan Sievers selvitti myös, kuinka yritysten sopeutumisprosessi muuttuu toimialan evoluutiossa. Aihe on ajankohtainen sekä meillä että maailmalla, kun rakenteelliset muutokset ravisuttavat yrityksiä, toimialoja ja kokonaisia maita. Suomea ovat koetelleet erityisen paljon paperiteollisuuden alamäki sekä Nokian markkina-aseman mureneminen. Mikä sopeutumisessa sitten on avainasemassa?

Sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita.

– Ennen yritys sopeutui alkavaan kilpailuun etsimällä uutta teknologiaa, tuotteistamalla sen itse menestystuotteiksi sekä kehittämällä tuotteiden laatua sekä asiakasprosessien osaamista. Tänä päivänä sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita ja herättämällä innovaattoreiden, eli tuote- ja palvelukehittäjien kiinnostus. Prosessiosaaminen, oikeat kumppanit ja oman paikan tunnistaminen arvoverkossa ovat tärkeitä menestystekijöitä, Sievers kiteyttää.

Väitöstilaisuus

KTM Henrik Sieversin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun PwC-salissa (Runeberginkatu 22–24, Chydenia-rakennus) perjantaina 15.5.2015 klo 12.00.

Vastaväittäjänä toimii professori Rami Olkkonen (Turun kauppakorkeakoulu) ja kustoksena Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Lisätietoja:
Henrik Sievers
[email protected]
p. 040 507 0025

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

City silhouette illustration with data symbols.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ilmoittaudu kevään 2022 datanhallinnan ja avoimen tieteen koulutuksiin!

Aalto-yliopisto järjestää datanhallinnan ja avoimen tieteen koulutuksia keväällä 2022.
Purppuranvärisellä taustalla vaaleanrusehtavia pellavaisia kuituja, kuva Julie-Anne Gandierin materiaalitutkimuksesta, kuva Valeria Azovskaya
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kolmelle lippulaivalle jatkorahoitus

Biotalouden FinnCERES, Suomen Tekoälykeskus FCAI ja fotoniikan PREIN saivat Suomen Akatemian rahoituksen toiselle kaudelle.
logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman johtava biopohjaisten materiaalien tutkimus jatkuu Suomessa

Suomen Akatemia tukee edelleen FinnCERESin materiaalien biotalouden lippulaivahanketta merkittävällä, jopa 10,7 miljoonan euron rahoituksella vuosina 2022-2026. Yli 6 M€ rahoituksesta on virallisesti vahvistettu ja lopullinen tuki julkistetaan vuoden 2025 alussa.
Stilli_elokuvasta_ Kukaan ei katso sinua silmiin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vanhalla Nokian puhelimella kuvattu suomalaiselokuva saa maailmanensi-iltansa Rotterdamin elokuvajuhlilla

Kukaan ei katso sinua silmiin pääsi ainoana suomalaisena elokuvana Rotterdamin elokuvajuhlille.