Uutiset

Itsenäinen innovaatiokyky häviää evoluutiossa

Toimialan kehittyessä asiakkaat ja markkinat korvaavat tutkimuksen ja tieteen innovaatioiden lähteinä, tuore väitöstutkimus ehdottaa.

Henrik Sievers paikallisti strategisen markkinoinnin alan väitöskirjassaan “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” innovaatioiden päälähteitä ja prosesseja, jotka mahdollistavat yrityksen johdolle kaupallisesti menestyneiden innovaatioiden (dominant design) hallinnan.

Sievers havaitsi, että kun toimiala kehittyy avoimemmaksi ja horisontaaliseksi, innovaatioiden lähteet muuttuvat tutkimus- ja tiedelähtöisistä asiakas- ja markkinaorientoituneiksi. Horisontaalisella viitataan tilanteeseen, jossa aiemmin yhden yhtiön vastuulla ollutta tuotetta tai palvelua tekeekin monenlaisia erityyppisiä yrityksiä ja toimijoita, jopa eri toimialoilta. Samalla vakiintuneen monituoteyrityksen rooli usein pienenee ja toimittajien ja alihankkijoiden sekä markkinarakoyritysten rooli kasvaa.

Sen sijaan että puhuttaisiin vain yhden tuotteen luonnista, Sieversin mukaan pitääkin ottaa huomioon toimialan muuttuminen, joka mahdollistaa uuden teknologian omaksumisen ja kaupallistamisen yli teknologisten raja-aitojen. Tämä tarkoittaa väistämättä yksittäisen yrityksen ja vakiintuneen toimialan innovaatiokyvykkyyden rapautumista.

Sopeutujat selviävät voittajina

Väitöstutkimuksessaan Sievers selvitti myös, kuinka yritysten sopeutumisprosessi muuttuu toimialan evoluutiossa. Aihe on ajankohtainen sekä meillä että maailmalla, kun rakenteelliset muutokset ravisuttavat yrityksiä, toimialoja ja kokonaisia maita. Suomea ovat koetelleet erityisen paljon paperiteollisuuden alamäki sekä Nokian markkina-aseman mureneminen. Mikä sopeutumisessa sitten on avainasemassa?

Sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita.

– Ennen yritys sopeutui alkavaan kilpailuun etsimällä uutta teknologiaa, tuotteistamalla sen itse menestystuotteiksi sekä kehittämällä tuotteiden laatua sekä asiakasprosessien osaamista. Tänä päivänä sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita ja herättämällä innovaattoreiden, eli tuote- ja palvelukehittäjien kiinnostus. Prosessiosaaminen, oikeat kumppanit ja oman paikan tunnistaminen arvoverkossa ovat tärkeitä menestystekijöitä, Sievers kiteyttää.

Väitöstilaisuus

KTM Henrik Sieversin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun PwC-salissa (Runeberginkatu 22–24, Chydenia-rakennus) perjantaina 15.5.2015 klo 12.00.

Vastaväittäjänä toimii professori Rami Olkkonen (Turun kauppakorkeakoulu) ja kustoksena Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Lisätietoja:
Henrik Sievers
[email protected]
p. 040 507 0025

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Vidha Saumyan teos, jossa groteskeja ihmishahmoja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTSin alumni Vidha Samyan teos esillä Venetsian biennaalissa 2024

Suomen paviljongissa Venetsian 60. kansainvälisessä taidebiennaalissa nähdään näyttely The pleasures we choose. Näyttely on esillä 24.11.2024 asti.
Metallikuutio, jota kädet koskettaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.
Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.