Uutiset

Iso data auttaa pikkukeskosia

Ennustemallit auttavat lääkäreitä tekemään oikeita päätöksiä oikealla hetkellä.

Automaattimittausten ja käsin tehtyjen mittausten jakaumien eron happisaturaatiossa.

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen Pienet keskoset - big data -tutkimuksessa on analysoitu noin 2000 alle 1500 g painoisina syntyneen pikkukeskosen tiedot 15 vuoden ajalta.

 – Dataa on yhteensä 200 gigatavun verran. Mikäli koko tietoaineiston tulostaisi kaksipuoleisesti A4-paperille ja pinoaisi paperit päällekkäin, pinosta tulisi yhteensä kilometrin mittainen. Näin laajan tietoaineiston käsittelemiseen tarvitaan väistämättä tietokonemalleja, kertoo opettava tutkija Jaakko Hollmén.

 – Tietoaineisto sisältää muun muassa pikkukeskosten happisaturaatiokäyriä, verenpaine- ja ravinnetietoja, lääkitysdataa, ja jopa vaippojen punnitustietoja ravitsemuksen arvioimiseksi. Kesällä esitellyssä tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aikaisempaa tietoa happisaturaatiokäyrän poikkeamista ja niiden aiheuttamista ongelmista, sekä rakentamaan näihin liittyviä ennustemalleja, Hollmén jatkaa.

Seurantatietoja

Tutkimusta on tehty nyt puolentoista vuoden ajan. Perusaineiston rinnalle ollaan keräämässä seurantatietoja lasten kasvaessa. Tällöin pikkukeskosten alkuviikkojen data voidaan yhdistää seurantatietoihin, mikä auttaa lääkäreitä huomaamaan mahdollisia poikkeus- ja ongelmatilanteita oikea-aikaisesti.

 – Tutkimuksen rikkaus, ja samalla edellytys, on keskusteluyhteys Lastenklinikan lääkäreiden kanssa. Yhteistyössä osaamme valita olennaisimmat tutkimusalueet, Hollmén korostaa.

Tietoaineistoja vertaamalla pyritään rakentamaan ennustemalleja esimerkiksi pikkukeskosten kognitiivisista kyvyistä tai mahdollisista tulevista diagnooseista. Tavoitteena on, että lääkäri saa nämä tietoaineistot käyttöönsä tehdessään päätöksiä pikkukeskosten ensimmäisten viikkojen hoidosta. Ennustemalli voisi esimerkiksi varoittaa lääkäriä jostain tulevaisuuden skenaariosta, johon voidaan pystyä vaikuttamaan varhaisella hoidolla.

 – Jotkut komplikaatioista ovat tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Pyrimme esimerkiksi ennustamaan happisaturaatiomittausten avulla keskosen retinopatiaa, joka voi pahimmillaan johtaa sokeuteen, kertoo tohtorikoulutettava Olli-Pekka Rinta-Koski.

Tutkimuksen tekivät Olli-Pekka Rinta-Koski ja Jaakko Hollmén Aalto-yliopistosta sekä Markus Leskinen ja Sture Andersson Lastenklinikalta.  Tutkimusprojekti on osa professori Kimmo Kasken vetämää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamaa Health Capital -klusterin datalähtöisen terveydenhuollon hanketta.

Lisätiedot:

Jaakko Hollmén
Puh. 050 326 0110
[email protected]

Olli-Pekka Rinta-Koski
Puh. 050 452 6303
[email protected]

Lue myös: Uusimman Aalto Magazinen teema on terveysteknologia

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Maria Joutsenvirta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

U-teoria – Miten johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus syntyy?

Luovat ihmiset, kuten taiteilijat ja tieteilijät, keksivät ja luovat uutta astumalla näkyvästä maailmasta näkymättömään mielikuvituksen maailmaan ja sieltä takaisin näkyvään. Tätä luovuuden edellyttämää herkkyyttä ja intuitiota voi oppia ja edesauttaa.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin toista tuotantokautta vetävät Aalto-yliopiston professorit Robin Gustafsson ja Timo Seppälä, juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast sukeltaa alustatalouden saloihin

Uusi tuotantokausi: Aalto-yliopiston asiantuntijat ja vaihtuvat vieraat keskustelevat alustataloudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
Ville Vuorinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ville Vuorinen: Hengitysilman parantaminen on avain pandemian torjuntaan

Korona leviää ilmateitse, ja siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla, sanoo apulaisprofessori Ville Vuorinen. Paukut pitäisi pistää ilmahygieniaan, ja siinä tarvitaan sekä tehokasta ilmanvaihtoa että oikeanlaisia maskeja.
Device
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koe yksielektronilähteillä osoittaa tien kohti uutta tehostandardia

Aalto-yliopiston tutkijat loivat menetelmän, jolla teho voidaan määritellä suhteessa taajuuteen.