Ihmisten vuoksi

Aivosairauksien selättäminen on kontaktilaji, tietää fyysikoksi opiskellut neurotieteen professori Matti Hämäläinen.
Professori Matti Hämäläinen johtaa Aalto Brain Centreä ja työskentelee myös osa-aikaisena professorina Harvardissa. 
Kuva: Aino Huovio.

Tavallaan kaikki alkoi tikunvedosta.
Oli kesä 1981 ja Otaniemen Kylmälaboratoriossa pieni ongelma: neljän kesäteekkarin porukka halusi työskennellä uudessa projektissa, jossa kehitettiin ensimmäisiä aivojen magneettikenttien mittaamiseen tarkoitettuja MEG-laitteita.

– Perusfysiikan työt eivät ensisijaisesti kiinnostaneet meistä ketään, joten päädyimme vetämään pitkää tikkua sillä varauksella, että jos valinta menisi pieleen, voisimme vaihtaa hommia, Matti Hämäläinen virnistää.

Nyt, 34 vuotta myöhemmin, hän työskentelee samalla kampuksella neurotieteen professorina, vetää neurotieteen ja -teknologian keskusta Aalto Brain Centreä ja toimii osa-aikaisena radiologian professorina Harvard Medical Schoolissa. Tikku osui siis oikeaan?

– Sanon aina opiskelijoilleni, ettei pidä niin murehtia sitä, miksi ryhtyy isona. Kannatan yhdysvaltalaista ajattelutapaa, jonka mukaan tutkinto ei määrittele sinua vaan se, mitä teet ja saat urallasi aikaan.”

Ei vain rahasta

Euroopassa aivosairauksista koituvat kustannukset ovat lähes 800 miljardia euroa vuodessa. Summa on valtava – mutta siitä nipistämisen ei pitäisi olla pääasia.

– Korvaani särähtää, kun sairauksista puhuttaessa kauhistellaan lähinnä niiden kalleutta. Eihän tutkimuksen ja sen mahdollistaman diagnoosimenetelmien ja hoidon parantamisen ykkösmotiivi ole rahan säästäminen vaan potilaan ja tämän läheisten jopa vuosikymmeniä kestävän tuskan estäminen, Matti Hämäläinen korostaa.

Inhimilliset luvut ovatkin pysäyttäviä. Maailmassa arviolta 150 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta depressiosta. Epilepsiaa sairastaa 40 miljoonaa ja skitsofreniaa 25 miljoonaa. Niiden ja muiden aivosairauksien hoidossa on toki menty kolmessa vuosikymmenessä eteenpäin. Magneettikuvaukset ovat arkipäiväistyneet, ja Otaniemessä pitkälti kehitettyä ja sittemmin kaupallistettua monikanavaista MEG:tä käytetään jo ympäri maailmaa paremmin kohdistettujen ja turvallisempien aivokasvain- ja epilepsialeikkausten apuna. Lisäksi MEG:llä on saatu mielenkiintoista tietoa esimerkiksi autismin ja skitsofrenian perusmekanismeista.

Avoimen koodin puolesta

Monen sairauden syntymekanismit ovat yhä tuntemattomia. Syiden löytämiseen tarvitaan parempien laitteiden lisäksi toimivia sovelluksia ja tehokkaita analyysimenetelmiä, joiden kehittämiselle Matti Hämäläinen on omistautunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan. Hämäläinen on avoimen koodin innokas puolestapuhuja.

– Softan avoimuudesta on pelkkää hyötyä. Luotettavuus lisääntyy ja toistettavuus paranee, kun kaikki voivat tietää, mitä analyysissä tapahtuu, eikä vain olla mystisen mustan laatikon armoilla, hän painottaa.

Avoimuuden lisäksi Hämäläinen puhuu laadukkaan ja pitkäjänteisen perustutkimuksen puolesta.

– Yhdysvalloissa yliopistot panostavat voimakkaasti juuri sairauksien syvälliseen ymmärtämiseen ja jättävät appien kehittämisen yrityksille. Yliopistojen tärkein tehtävä on uuden tiedon luominen, ja siitä sitten seuraa muuta hyvää, kuten sovelluksia ja yrityksiä. Niinhän Kylmälaboratoriossakin kävi 80- ja 90-luvuilla: tehtiin tiede edellä kiinnostavia juttuja, joista muutkin innostuivat.

Toinen piirre, jota Hämäläinen yhdysvaltalaisessa tiedemaailmassa arvostaa, on yhteistyön arvon ymmärtäminen. Aivosairauksien kaltaisia haasteita kun ei kukaan ratko yksinään.

– Siihen tarvitaan useamman tutkijan ja eri alojen yhteistyötä. Enkä tarkoita mitään paperilla päätettyä konsortiota, vaan ihan oikeaa yhdessä tekemistä ja siitä seuraavaa innostusta, Hämäläinen tarkentaa.

Kosketusetäisyydellä

Monialainen yhteistyö on Hämäläiselle tuttua jo Otaniemen aivotutkimuksen alkuajoilta, jolloin teekkareiden kansoittama laboratorio sai uuden osaajan lääketieteen ja kirurgian tohtori Riitta Harista. Hämäläinen muistelee nauraen, että vaikka yhdessä työskentely oli heti mutkatonta, yhteisen kielen löytäminen vei aikansa.

– Kävimme Risto Ilmoniemen ja muiden projektin fyysikoiden kanssa jopa lääkiksen perusfysiologian kurssit päästäksemme sisälle siihen maailmaan. Asiat voi oppia kirjoistakin, mutta ajattelutapaa ei, hän sanoo.

Nykyisin Aallossa työskentelee neurotieteen ja -teknologian parissa yli 20 professoria ja vanhempaa tutkijaa fyysikoista psykologeihin ja lääkäreihin. Tämän joukon yhteistyötä ja ideointia tukemaan perustettiin Aalto Brain Centre, jota Matti Hämäläinen on johtanut vuodesta 2014 lähtien. Eikö yhteistyötä olisi voinut rohkaista ilman uutta yksikköäkin?

– Aallon aivotutkimuksella on huippuinfrastruktuuri, joten periaatteessa meillä on mahdollisuus mihin tahansa. ABC:n ansiosta tuomme yhteen ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten työskentelisi yhdessä. Ideoiden törmäyttäminen vaatii lähikontaktia: parhaat oivallukset eivät synny palaverikulttuurissa vaan päivittäisissä kohtaamisissa, laboratoriossa tai kahvitauolla, Hämäläinen sanoo ja osoittaa hymyillen ulos ikkunasta.

– Lääketieteellisen tekniikan kollegat istuvat tuolla kauempana Otakaarella, joten tässä joutuu ehkä jo vähän ponnistelemaan.

Artikkeli on alun perin julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 14. (issuu.com)

 

 

 

Lisää tästä aiheesta

Kansikuvat Verma ja Lee
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hyvää suunnittelua vauvasta vaariin

Aalto ARTSin elokuun väittelijät ratkaisevat ongelmia eri käyttäjäryhmät huomioonottavilla suunnittelumetodeilla.
Mika Juuti studied the use of machine learning in information security for his dissertation.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietoturvatutkijan täytyy osata ennakoida hyökkääjän seuraava askel

Tohtorikoulutettava Mika Juuti keskittyi väitöskirjassaan koneoppimisen hyödyntämiseen tietoturvajärjestelmissä.
Photoactive rod-like virus bundle schematic
Tiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Virukset ja väriaineet voidaan valjastaa vedenpuhdistukseen

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät uuden tavan luoda viruspohjaisia materiaaleja. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää muun muassa nanolääketieteessä ja ympäristöteknologiassa.
Kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Miten katkaista haavoittuvaisuusketju

Claudia Garduño ja AaltoLAB Mexico selvittivät, kuinka empatian, tiiviin kuuntelemisen ja muotoiluajattelun avulla voidaan löytää alkuperäisyhteisön keskeisimmät ongelmat.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu