Uutiset

Ihmisten vuoksi

Aivosairauksien selättäminen on kontaktilaji, tietää fyysikoksi opiskellut neurotieteen professori Matti Hämäläinen.
Professori Matti Hämäläinen johtaa Aalto Brain Centreä ja työskentelee myös osa-aikaisena professorina Harvardissa. 
Kuva: Aino Huovio.

Tavallaan kaikki alkoi tikunvedosta.
Oli kesä 1981 ja Otaniemen Kylmälaboratoriossa pieni ongelma: neljän kesäteekkarin porukka halusi työskennellä uudessa projektissa, jossa kehitettiin ensimmäisiä aivojen magneettikenttien mittaamiseen tarkoitettuja MEG-laitteita.

– Perusfysiikan työt eivät ensisijaisesti kiinnostaneet meistä ketään, joten päädyimme vetämään pitkää tikkua sillä varauksella, että jos valinta menisi pieleen, voisimme vaihtaa hommia, Matti Hämäläinen virnistää.

Nyt, 34 vuotta myöhemmin, hän työskentelee samalla kampuksella neurotieteen professorina, vetää neurotieteen ja -teknologian keskusta Aalto Brain Centreä ja toimii osa-aikaisena radiologian professorina Harvard Medical Schoolissa. Tikku osui siis oikeaan?

– Sanon aina opiskelijoilleni, ettei pidä niin murehtia sitä, miksi ryhtyy isona. Kannatan yhdysvaltalaista ajattelutapaa, jonka mukaan tutkinto ei määrittele sinua vaan se, mitä teet ja saat urallasi aikaan.”

Ei vain rahasta

Euroopassa aivosairauksista koituvat kustannukset ovat lähes 800 miljardia euroa vuodessa. Summa on valtava – mutta siitä nipistämisen ei pitäisi olla pääasia.

– Korvaani särähtää, kun sairauksista puhuttaessa kauhistellaan lähinnä niiden kalleutta. Eihän tutkimuksen ja sen mahdollistaman diagnoosimenetelmien ja hoidon parantamisen ykkösmotiivi ole rahan säästäminen vaan potilaan ja tämän läheisten jopa vuosikymmeniä kestävän tuskan estäminen, Matti Hämäläinen korostaa.

Inhimilliset luvut ovatkin pysäyttäviä. Maailmassa arviolta 150 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta depressiosta. Epilepsiaa sairastaa 40 miljoonaa ja skitsofreniaa 25 miljoonaa. Niiden ja muiden aivosairauksien hoidossa on toki menty kolmessa vuosikymmenessä eteenpäin. Magneettikuvaukset ovat arkipäiväistyneet, ja Otaniemessä pitkälti kehitettyä ja sittemmin kaupallistettua monikanavaista MEG:tä käytetään jo ympäri maailmaa paremmin kohdistettujen ja turvallisempien aivokasvain- ja epilepsialeikkausten apuna. Lisäksi MEG:llä on saatu mielenkiintoista tietoa esimerkiksi autismin ja skitsofrenian perusmekanismeista.

Avoimen koodin puolesta

Monen sairauden syntymekanismit ovat yhä tuntemattomia. Syiden löytämiseen tarvitaan parempien laitteiden lisäksi toimivia sovelluksia ja tehokkaita analyysimenetelmiä, joiden kehittämiselle Matti Hämäläinen on omistautunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan. Hämäläinen on avoimen koodin innokas puolestapuhuja.

– Softan avoimuudesta on pelkkää hyötyä. Luotettavuus lisääntyy ja toistettavuus paranee, kun kaikki voivat tietää, mitä analyysissä tapahtuu, eikä vain olla mystisen mustan laatikon armoilla, hän painottaa.

Avoimuuden lisäksi Hämäläinen puhuu laadukkaan ja pitkäjänteisen perustutkimuksen puolesta.

– Yhdysvalloissa yliopistot panostavat voimakkaasti juuri sairauksien syvälliseen ymmärtämiseen ja jättävät appien kehittämisen yrityksille. Yliopistojen tärkein tehtävä on uuden tiedon luominen, ja siitä sitten seuraa muuta hyvää, kuten sovelluksia ja yrityksiä. Niinhän Kylmälaboratoriossakin kävi 80- ja 90-luvuilla: tehtiin tiede edellä kiinnostavia juttuja, joista muutkin innostuivat.

Toinen piirre, jota Hämäläinen yhdysvaltalaisessa tiedemaailmassa arvostaa, on yhteistyön arvon ymmärtäminen. Aivosairauksien kaltaisia haasteita kun ei kukaan ratko yksinään.

– Siihen tarvitaan useamman tutkijan ja eri alojen yhteistyötä. Enkä tarkoita mitään paperilla päätettyä konsortiota, vaan ihan oikeaa yhdessä tekemistä ja siitä seuraavaa innostusta, Hämäläinen tarkentaa.

Kosketusetäisyydellä

Monialainen yhteistyö on Hämäläiselle tuttua jo Otaniemen aivotutkimuksen alkuajoilta, jolloin teekkareiden kansoittama laboratorio sai uuden osaajan lääketieteen ja kirurgian tohtori Riitta Harista. Hämäläinen muistelee nauraen, että vaikka yhdessä työskentely oli heti mutkatonta, yhteisen kielen löytäminen vei aikansa.

– Kävimme Risto Ilmoniemen ja muiden projektin fyysikoiden kanssa jopa lääkiksen perusfysiologian kurssit päästäksemme sisälle siihen maailmaan. Asiat voi oppia kirjoistakin, mutta ajattelutapaa ei, hän sanoo.

Nykyisin Aallossa työskentelee neurotieteen ja -teknologian parissa yli 20 professoria ja vanhempaa tutkijaa fyysikoista psykologeihin ja lääkäreihin. Tämän joukon yhteistyötä ja ideointia tukemaan perustettiin Aalto Brain Centre, jota Matti Hämäläinen on johtanut vuodesta 2014 lähtien. Eikö yhteistyötä olisi voinut rohkaista ilman uutta yksikköäkin?

– Aallon aivotutkimuksella on huippuinfrastruktuuri, joten periaatteessa meillä on mahdollisuus mihin tahansa. ABC:n ansiosta tuomme yhteen ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten työskentelisi yhdessä. Ideoiden törmäyttäminen vaatii lähikontaktia: parhaat oivallukset eivät synny palaverikulttuurissa vaan päivittäisissä kohtaamisissa, laboratoriossa tai kahvitauolla, Hämäläinen sanoo ja osoittaa hymyillen ulos ikkunasta.

– Lääketieteellisen tekniikan kollegat istuvat tuolla kauempana Otakaarella, joten tässä joutuu ehkä jo vähän ponnistelemaan.

Artikkeli on alun perin julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 14. (issuu.com)

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Interactive data visualization analysis of the genetic ancestry of Finland.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi datavisualisointi auttaa analysoimaan Suomen eri alueiden geneettistä taustaa

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa onnistuttiin arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu osallistui tutkimukseen informaatiomuotoilu- ja interaktiivisen datavisualisoinnin osaamisellaan.
diction-kuvio-01
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Loppuraportit

Tutustu DICTION - konsortion piirissä tehtyjen tutkimusten loppuraportteihin.
QS-ranking tulos 2021
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu nousi jo maailman 6. parhaaksi

Kaikkiaan kuusi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Economicum-rakennus vaahterapuun katveessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuoneen analyysi: Konkurssiaallon uhka pelättyä pienempi?

Kuitenkin esimerkiksi helmikuun tilastot näyttävät kasvua konkurssien määrässä ja mikäli tämä kehitys jatkuu, saatamme nähdä konkurssiaallon.