Uutiset

Ihmisten kritiikki vallitsevaa ruokajärjestelmää kohtaan näkyy lähi- ja luomuruuan suosiona

Tuore väitöstutkimus osoittaa, miten ihmiset haastavat vallitsevaa ruoantuotantoa ja markkinajärjestelmää hakeutumalla suoraan ruoan alkuperän luokse.
Kuvassa muutama ihminen istuu Otaniemen kampuksella. Kesäisen vihreä kuva.

Kauppatieteiden maisteri Galina Kallio tarkastelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 5. lokakuuta tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan ruokapiiritoimintaa suomalaisen ruoantuotannon vallitsevan järjestelmän haastajana. Kallion laajasta etnografisesta aineistosta vuosilta 20102017 selviää, miten ruokapiiritoiminta sai alkunsa ja kehittyi uudeksi vaihdannan muodoksi. Ruokapiireissä kotitaloudet organisoituvat keskenään ja rakentavat itse suorat yhteydet maatiloille. 

“Ruokapiiritoiminta ei kumpua pelkästään ruoantuotantoon liittyvistä huolista, vaan taustalla on moninainen joukko tarpeita. Monet ihmiset kaipaavat yhteisöllisempää, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Lisäksi monikaan ei koe voivansa vaikuttaa arjen asioihin riittävästi kuluttajina ostosten kautta tai kansalaisina äänestämällä”, Kallio sanoo.

Kallio selvitti tutkimuksessaan ruokapiirejä uudenlaisena organisoitumisen tapana. Tämän tyyppistä toimintaa on liiketaloustieteiden ja organisaatiotutkimuksen piirissä tutkittu vasta vähän. Aiempi tutkimus on keskittynyt vakiintuneiden organisaatioiden kuten yritysten ja järjestöjen tarkasteluun, vaikka markkinataloutta haastetaan monimuotoisen järjestäytymisen kautta.

”Ruokapiireissä tuotteiden arvonluonti, tuottajan ja kuluttajan perinteiset roolit sekä vaihdannan rytmi poikkeavat tavanomaisesta. Joukkoistamisen avulla ja uusien vaihdantakäytäntöjen kautta tavoitellaan yhteiskunnan pysyvää muutosta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista”, Kallio kertoo. 

Kallion tutkimuksesta käy ilmi, että ruokapiirien synty heijastelee laajempia huolia nykymuotoisen ruokajärjestelmän kestämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. 

“Tällä hetkellä vallitseva ruokajärjestelmä tuottaa yli kolmasosan globaaleista kasvihuonepäästöistä. Tehomaatalouteen perustuvaan ruoantuotantoon ja globaaleihin jakeluketjuihin liittyy lukemattomia ongelmia, joista kärsivät eläimet, ihmiset sekä maaperä”, tiivistää Kallio.

Kotitaloudet muovaavat vaihdon tapoja

Kallion mukaan kasvava ilmiö heijastuu muillakin kulutuksen osa-alueilla. Markkinataloutta haastetaan vertaistalouden, jakamistalouden, yhteisötalouden ja solidaarisuustalouden keinoin. Uusien käytäntöjen synnyttäminen vaatii myös vanhasta pois oppimista ja irti päästämistä.

“Markkinatalouden ja vaihtoehtoisen talouden rytmit ovat hyvin erilaiset. Siirryttäessä pois pitkistä jakeluketjuista kohti suoria vaihdantasuhteita pitää oppia, ettei kaikkia ruoka-aineita ole saatavilla ympärivuotisesti ja -vuorokautisesti”, sanoo Kallio. ”Kun markkinataloudessa tämä nähdään helposti kuluttajan valinnanvapauden rajoittumisena, ruokapiireissä luonnonmukaisten rytmien noudattamista arvostetaan.” 

Kallion tutkimus haastaa markkina-käsitteen hallitsevuuden talouskeskusteluissa ja peräänkuuluttaa monimuotoisempaa ja -alaisempaa talouskeskustelua. ”Markkinavaihdanta on vain yhdenlainen tapa organisoida taloutta, mutta meidän pitäisi nähdä taloudellinen toiminta paljon moninaisemmin ja tunnustaa myös vaihtoehtoiset tavat organisoida taloutta”, korostaa Kallio.  

KTM Galina Kallion organisaatiot ja johtaminen -aineen väitöskirja “Näkyvät kädet – etnografinen tutkimus ruokapiiritoiminnan synnystä uudeksi vaihdannan käytännöksi” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.10.2018.

Lisätietoja:
Galina Kallio
[email protected]
puh. 050 589 7858

Väitöskirja aaltodoc.aalto.fi -palvelussa

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Kaksi tummiin pukeutunutta miestä istuu suunnittelemiensa huonekalujen keskellä
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aaltolaisten muotoilua esillä Milanon huonekalumessuilla

Italialaisen muotoilijan ja japanilaisen arkkitehdin suomalaisesta kulttuurista inspiroitunutta yhteistyötä nähdään Salone del Mobile -messuilla Milanossa huhtikuussa. INTERDEPENDENCE-näyttelyssä on esillä myös muita projekteja Aallosta.
Ilmakuvassa kosken kuivunut uoma, jonka ylittää silta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin

Viime vuosikymmenien kuivista kausista on Suomessa aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.