Uutiset

Ihmisten digitaaliset päivärytmit ovat yksilöllisiä

Tietoa digitaalisista rytmeistä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi persoonallisuuden tutkimisessa, tutkijat uskovat.

Kuva esittää kolmen eri henkilöin puheluiden päivärytmejä. Henkilöistä A on päiväaktiivinen, B aamuaktiivinen ja C yöaktiivinen. Musta viiva on keskiarvo, vihreät alueet näyttävät, milloin henkilö on keskimääräistä aktiivisempi ja punaiset alueet, milloin henkilö soittaa keskivertoa vähemmän.

Tänä päivänä ihmiset jättävät paljon digitaalisia jälkiä, joista nähdään esimerkiksi, miten ja milloin ihmiset viestivät keskenään. Niiden avulla voidaan myös havaita eroja kulttuurien ja yhteisöjen uni-, työ- ja vapaa-ajan rytmeissä.

Nyt tutkijoille on selvinnyt, että monien ihmisten digitaalisen aktiivisuuden rytmi on lähes kuin henkilökohtainen allekirjoitus.

– Yksilöt näyttävät noudattavan omaa rytmiään säännöllisesti, toteaa Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood, jonka yhdessä professori Jari Saramäen ja Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n professori Sune Lehmannin kanssa tekemä tutkimus Digital Daily Cycles of Individuals julkaistiin juuri Frontiers of Physics -lehdessä.

Yksilölliset rytmit havaittiin monessa eri anonymisoidussa tietoaineistossa niin sähköpostiliikenteessä, puheluissa kuin tekstiviesteissäkin.

– Lähes kaikissa tapauksissa yksilölliset rytmit eroavat huomattavasti keskiarvosta. Joku esimerkiksi soittelee lähinnä aamulla ja toinen taas keskipäivällä tai illalla, jatkaa Aledavood.

Maantiede vaikuttaa

Vielä ei ole täysin selvää, mistä rytmit aiheutuvat, mutta maantieteellisillä ja kulttuurisilla tekijöillä on selvästi vaikutusta. Tutkijat uskovat, että myös fysiologia – aamu- ja iltavirkkuus sekä päivänvalon mukaan muuttuva tarkkaavaisuus – saattaa vaikuttaa.

– Pidämme tätä tutkimusta hyvänä avauksena uusille tutkimuksille siitä, miten aktiivisuuskuviot liittyvät muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten persoonallisuuteen tai liikkuvuuteen, sanoo Sune Lehmann.

Tulevaisuudessa tutkimustuloksia voidaan ehkä varovasti hyödyntää myös lääketieteessä. Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden nopeat muutokset digitaalisissa rytmeissä saattavat vihjata tilanteen tarkistamisen tarpeesta.

– Tämän tutkimuksen yhdistäminen isoihin tietoaineistoihin voisi tuoda uusia ulottuvuuksia myös unitutkimukseen, toteaa Saramäki.

Tutkijat käyttivät digitaalisten rytmien tutkimiseen uutta lähestymistapaa. Toisin kuin aiemmissa yleisiin kaavoihin suuressa joukossa keskittyneissä tutkimuksissa, tässä etsittiin pitkäaikaisia yksilöiden välisiä eroja rytmeissä.

Artikkeli Digital Daily Cycles of Individuals -artikkeli

Lisätietoja:

Professori Jari Saramäki
puh. 040 525 4285
jari.s[email protected]

Tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.