HR-johtamisessa on tapahtunut naisten vallankumous

Suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.
Kirjassa tarkastellaan syvällisesti henkilöstöjohtamisen ja -työn syntyä ja kehittymistä erityisesti suomalaisessa, mutta samalla voimakkaasti kansainvälistyneessä toimintaympäristössä.

Tuore henkilöstöjohtamisen kehittymisestä kertova kirja Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys osoittaa, että suomalaiset organisaatiot ovat tajunneet osaamisen kehittämisen merkityksen.

Henkilöstöjohtaminen on kehittynyt puolessa vuosisadassa omaksi erityisosaamista vaativaksi ammatikseen, jonka merkitys on viime vuosikymmeninä noussut huimasti. Henkilöstöjohto on vihdoin toivotettu tervetulleeksi johtoryhmiin ja strategiapöytiin, sillä organisaatioissa on huomattu, että kilpailukyky perustuu yhä enemmän ihmisten osaamisen kehittämiseen ja muutosten läpivientiin.

– Ihmiset ovat organisaatioissa ne, jotka toteuttavat muutokset; henkilöstöjohtamisella puolestaan on tärkeä rooli parhaiden käytäntöjen luomisessa. Oikeanlaisella tulosten mittaamisella, palkitsemisella ja osaamisen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan halutut muutokset, sanoo pitkän linjan henkilöstöjohtamisen ammattilainen KTM Juhani Kauhanen.

Hän on yhdessä Sirkka Leppävuoren, Leena Malinin ja Seppo Mansukosken kanssa toimittanut uunituoreen Henkilöstöjohtaminen 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirjan, jossa joukko kokeneita henkilöstöjohtamisen ammattilaisia kertoo, miten henkilöstöjohtamista on vuosien varrella toteutettu eri organisaatioissa.

 

Ei mikään pehmoala

 

Yksi selkeimmistä muutoksista on naisten esiinmarssi. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ylimmissä henkilöstöalan tehtävissä oli pelkästään miehiä, joista monilla oli upseeritausta. Vuonna 2014 henkilöstöammattilaisten tärkeimmän yhdistyksen, HENRY ry:n, jäsenistä 84 prosenttia oli naisia. Tilanne oli sama myös ylimmällä tasolla: neljä viidestä pörssiyhtiöiden henkilöstöjohtajista oli viime vuonna naisia.

Viime vuodet yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen ovat lopullisesti kumonneet käsityksen, jonka mukaan henkilöstöjohtaminen olisi pehmoala. Henkilöstöön liittyvät päätökset kuuluvat kovimpiin organisaatioissa tehtäviin päätöksiin.

– Tutkijan kannalta on kiinnostavaa, että ala naisistuu samalla, kun tehtäväkenttä muuttuu maskuliinisemmaksi. Tämä kertoo ehkä siitä, että henkilöstötyön arvostus ei ole niin korkeaa kuin se voisi olla. Arvostuksessa on tosin valtavia eroja organisaatioiden välillä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen professori Janne Tienari sanoo.

Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1960–2015 – ihmisistä on kysymys -kirja juhlistaa osaltaan tätä merkkipaalua. Kirja julkistettiin HENRYn järjestämässä Uudista ja Uudistu 2015 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa tiistaina 24.11.2015.

Kirjatilaukset: http://shop.unigrafia.fi/ – hinta 32 euroa + toim.kulut

Lisätietoja:    
KTM Seppo Mansukoski
toimituskunnan puheenjohtaja
p. 040 166 2414
[email protected]

KTT, professori emeritus Kari Lilja
Advisory Boardin puheenjohtaja
p. 040 353 8246
[email protected]

           

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Professor Ray Sterling
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Professori Ray Sterling: Worldwide developments in urban underground planning

Katso tallenne Professori Sterlingin vierailuluennosta.
Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.