Uutiset

Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti: Poikkeusolojen kuntavaalit näkyivät erityisesti matalasti koulutettujen ja pienituloisten alhaisessa äänestysaktiivisuudessa

Kesäkuussa toimitetuissa korona-ajan kuntavaaleissa äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti.
Economicum

Kesän 2021 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus laski eniten matalasti koulutettujen ja pienituloisten parissa, jotka jo aiemmin äänestivät vähemmän aktiivisesti. Näin kertoo tuore Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti Koronan yhteys kuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen, ehdokasasetteluun ja valtaan valikoitumiseen. Kesäkuussa toimitetuissa korona-ajan kuntavaaleissa äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti.

”On huolestuttavaa, että epätasa-arvoiset asetelmat äänestysaktiivisuudessa vahvistuivat paljon voimakkaammin kuin aiempi trendi antoi syytä olettaa. Pienituloisten ja matalasti koulutettujen syrjäytyminen politiikasta voimistui erittäin paljon. Yllättäen tämä ei kuitenkaan heijastunut siihen, minkä verran näiden ryhmien edustajia valittiin valtuutetuiksi”, kertoo professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta.

Raportti kuvaa pandemian yhteyttä äänestysaktiivisuuteen, ennakkoäänestämisen suosioon, ehdokasasetteluun ja siihen millaisia ehdokkaita valtuustoon päätyi. Raportissa vertailtiin korkean koronatartuntamäärän kuntia sellaisiin kuntiin, joissa tartuntoja oli ollut vähemmän. Tämän lisäksi tehtiin vertailu kaksiin aikaisempiin kuntavaaleihin, jotta voitaisiin selvittää koronan vaikutus mahdollisiin löydöksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten korona näkyy eri ikä-, koulutus- ja tuloryhmien käytöksessä, ja siinä hyödynnettiin yksilötason äänioikeus- ja ehdokasrekisteriä.

Vaikka matalammin koulutetuissa ja pienituloisempien ryhmissä oli poikkeuksellisen alhainen äänestysaktiivisuus, se ei riippunut kunnan tartuntamääristä. Myöskään se, ketkä asettuivat ehdolle vaaleissa, ei riippunut siitä, miten paljon koronatartuntoja kunnassa oli ollut. Sen sijaan tartuntamäärät vaikuttivat siihen, äänestivätkö ihmiset ennakkoon vai varsinaisena äänipäivänä. Ennakkoäänestäminen yleistyi etenkin korkean intensiteetin korona-alueilla, ja erityisesti hyvin koulutettujen ja hyvätuloisten joukossa. Näyttöä sen puolesta, että ennakkoäänestämisellä olisi ollut varsinaista vaikutusta lopulliseen äänestämisaktiivisuuteen eri ryhmissä tai vaalien lopputulokseen, ei havaittu.

”Koska ennakkoäänestäminen lisääntyi siellä, missä korona oli levinnyt eniten, voidaan tulkita, että terveysriskillä oli vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Tämän raportin perusteella terveysriski ei kuitenkaan estänyt ihmisiä äänestämästä, vaan vaikutti vain siihen, milloin he äänestivät. Ennakkoäänestämisen helpottaminen näissä vaaleissa näyttää siis olleen pelkästään myönteinen asia”, arvioi Tukiainen.

Lue raportti kokonaisuudessaan osoitteesta helsinkigse.fi

Lisätietoja:
Professori Janne Tukiainen, Turun yliopisto
+358 50 308 3620
[email protected]

Tilannehuone on Helsinki GSE:n yhteistyössä VATT:n kanssa keväällä 2020 perustama koronatalouden tutkimusryhmä, jossa toimii yli 20 tutkijaa taloustieteen eri alueilta. Helsinki GSE:n lisäksi mukana on tutkijoita Turun yliopistosta, VATT:sta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta. Tilannehuone yhdistää viranomaisten, kuten Kelan, Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja esimerkiksi Verottajan tuottamia rekisteriaineistoja laajasti ja ajantasaisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tilannehuoneen tuottamat raportit auttavat päätöksentekijöitä niin valtiolla, kunnissa kuin yrityksissä ymmärtämään, miten korona ja sen vastatoimet vaikuttavat yhteiskunnassa. Tilannehuoneen raportit ovat luettavissa osoitteessa helsinkigse.fi.

Helsinki Graduate School of Economics eli Taloustieteen keskus Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Hankenin ja Helsingin yliopiston yhteinen taloustieteen huippuyksikkö, jonka tehtävä on kouluttaa, tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja hyödyttää yhteiskuntaa – niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kimmo Karhu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kimmo Karhu: Alustataloutta voisi käyttää myös hyvän luomiseen – millainen olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyvä alusta?

Alusta voisi muun muassa vauhdittaa lääkäriin pääsyä ja nopeuttaa lääkekehitystä, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Kimmo Karhu.
Breast cancer tissue in a culture model in which hormone receptors disappear (left) and within the culture model developed in this study which maintains the hormone receptors (right). The hormone receptors are indicated in green. Photo: Pauliina Munne.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistutkijat kehittivät minirintasyövästä uuden aseen taistelussa yleisintä rintasyöpää vastaan

Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat ja Aalto-yliopiston materiaalitutkijat ovat yhdessä kehittäneet geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.
Aalto_University_ELEC_Metsahovi_Radio_Observatory_new_photos_12-11-2021_photo_Mikko_Raskinen_017.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metsähovi on jatkossa kotimaisilla kielilläkin virallisesti radio-observatorio

Metsähovin nimi kotimaisilla kielillä on muuttunut ja on nyt suomeksikin radio-observatorio entisen radiotutkimusaseman sijaan.
Vital Signs
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyavusteinen laite voi pian korvata perinteisen stetoskoopin ja merkittävästi nopeuttaa oikeaa diagnoosia

Aalto-lähtöinen startup Vital Signs esittelee keksintöä Slushin pitchauskilpailussa ensi viikolla.