Uutiset

Hauskuus saa ihmiset osallistumaan jakamistalouteen

Ekologisuus ja viihteellisyys ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin rahallinen hyöty.
- Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti. Kuva: Sharetribe.

Oletkin kenties vieraillut jonkun kodissa tai jakanut kotisi eli sohvasurffaillut tai vaihtanut tavaroita Facebook-kirpputorilla tai jakanut autokyytejä. Jos olet, olet osallistunut jakamistalouteen, toisin sanoen vertaiskauppaan. Jakamistalous voidaan määritellä yksityishenkilöiden välillä tapahtuvana palvelujen ja tuotteiden vaihdantana. Tyypillisesti jakamistalouden toimintaa koordinoidaan internetyhteisöissä, kuten suomalaisessa Sharetribessä.

- Tavaroita ja palveluita ei tarvitse omistaa itse voidakseen hyödyntää niitä. Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti.

Hamarin mukaan jakamistalouteen osallistumiseen innostavat toiminnan ekologisuus ja sen synnyttämä ilo, yhteisöllisyyden kokemisen tunne sekä taloudelliset säästöt.

- Jakamistalous voi koitua periaatteessa jopa kalliimmaksi tai hankalammaksi kuin ’normaali’ kuluttaminen, mutta jakamistaloudessa korostuu monet muut hyödyt kuin pelkkä ekonomisuus. Vaihdannan tapojen valintaa ohjaa siis monta tekijää, ei ainoastaan hinta, sanoo Hamari.

Ekologisuus kuuluu jakamistalouden perusperiaatteisiin; ei osteta uutta ja kulutus on jaettua. Jakamistaloudessa usein myös ajatellaan, että antaa hyvän kiertää.

Jakamistalouteen saattaa kuitenkin liittyä samoja ongelmia kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen. Kuluttajat usein viestivät positiivisia asenteita ekologista kuluttamista kohtaan, mutta puheet eivät välttämättä muutu toiminnaksi. Tutkimus osoittaakin että yhteys jakamistalouteen liittyvien positiivisen asenteiden ja jakamistalouteen osallistumisen välillä saattaa olla häilyvä.

Juho Hamarin et al. jakamistaloutta käsittelevä artikkeli The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015) on hiljattain julkaistu arvostetussa Journal of the Association for Information Science and Technology –julkaisussa.

Lisätietoja:

Juho Hamari, 050 318 6861
juho.hamari(a)aalto.fi,
ttp://juhohamari.com
@VirtualEconomy
sharetribe: https://www.sharetribe.com/

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistaan 18.5.

Tohtoriopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja käsittelyyn uusi työkalu tohtoriopiskelijoille ja vastuuprofessoreille
Ryhmä ihmisiä keskustelee puupöydän ääressä, taustalla seinälle kiinnitettyjä karttoja.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näin Espoossa rakennetaan luottamusta digipalveluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa

Digitaaliset julkiset palvelut eivät ole kaikille helposti saavutettavia. Tämän korjaamiseksi Trust-M-hankkeessa palveluita kehitetään yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
Sininen sähköpotkulauta pysäköitynä merkitylle kiveykselle
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta

Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.