Uutiset

Hauskuus saa ihmiset osallistumaan jakamistalouteen

Ekologisuus ja viihteellisyys ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin rahallinen hyöty.
- Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti. Kuva: Sharetribe.

Oletkin kenties vieraillut jonkun kodissa tai jakanut kotisi eli sohvasurffaillut tai vaihtanut tavaroita Facebook-kirpputorilla tai jakanut autokyytejä. Jos olet, olet osallistunut jakamistalouteen, toisin sanoen vertaiskauppaan. Jakamistalous voidaan määritellä yksityishenkilöiden välillä tapahtuvana palvelujen ja tuotteiden vaihdantana. Tyypillisesti jakamistalouden toimintaa koordinoidaan internetyhteisöissä, kuten suomalaisessa Sharetribessä.

- Tavaroita ja palveluita ei tarvitse omistaa itse voidakseen hyödyntää niitä. Yhteisöllisen kuluttamisen uskotaan säästävän luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja ja hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta, kertoo Kauppakorkeakoulun tutkija Juho Hamari jakamistalouden eduista. Jakamistaloudesta on tullut erittäin suosittua maailmanlaajuisesti.

Hamarin mukaan jakamistalouteen osallistumiseen innostavat toiminnan ekologisuus ja sen synnyttämä ilo, yhteisöllisyyden kokemisen tunne sekä taloudelliset säästöt.

- Jakamistalous voi koitua periaatteessa jopa kalliimmaksi tai hankalammaksi kuin ’normaali’ kuluttaminen, mutta jakamistaloudessa korostuu monet muut hyödyt kuin pelkkä ekonomisuus. Vaihdannan tapojen valintaa ohjaa siis monta tekijää, ei ainoastaan hinta, sanoo Hamari.

Ekologisuus kuuluu jakamistalouden perusperiaatteisiin; ei osteta uutta ja kulutus on jaettua. Jakamistaloudessa usein myös ajatellaan, että antaa hyvän kiertää.

Jakamistalouteen saattaa kuitenkin liittyä samoja ongelmia kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen. Kuluttajat usein viestivät positiivisia asenteita ekologista kuluttamista kohtaan, mutta puheet eivät välttämättä muutu toiminnaksi. Tutkimus osoittaakin että yhteys jakamistalouteen liittyvien positiivisen asenteiden ja jakamistalouteen osallistumisen välillä saattaa olla häilyvä.

Juho Hamarin et al. jakamistaloutta käsittelevä artikkeli The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Hamari, J., Sjöklint, M., & Ukkonen, A. (2015) on hiljattain julkaistu arvostetussa Journal of the Association for Information Science and Technology –julkaisussa.

 

Lisätietoja:

Juho Hamari, 050 318 6861
juho.hamari(a)aalto.fi,
ttp://juhohamari.com
@VirtualEconomy
sharetribe: https://www.sharetribe.com/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.