Uutiset

Haitin maanjäristyksestä kärsineet kyläläiset saivat paikallisilta sosiaalisilta yrittäjiltä apua jälleenrakentamiseen ja yhteisön kehittämiseen

Tuore tutkimus kertoo, miten yhteisöt voivat selviytyä paremmin luonnonkatastrofien aiheuttamista traumoista ja luoda toivoa tulevaisuuteen.

Mural for the School of Hope, made from an old U.N. tent
Muraali Toivon koulussa (School of Hope). Kuva: Steffen Farny.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Steffen Farny ja apulaisprofessori Ewald Kibler julkaisivat äskettäin yhteistyössä Birminghamin yliopiston professorin Simon Downin kanssa tekemänsä tutkimuksen, jossa he tarkastelivat Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkiseurauksia. Tuhoisassa maanjäristyksessä sadattuhannet ihmiset kuolivat tai joutuivat vaihtamaan asuinpaikkaa. Myös maan hallitus kaatui.

”Fyysisten vahinkojen lisäksi luonnonkatastrofin jälkiseurauksena voi syntyä myös kulttuurinen trauma. Siksi halusimme katsoa katastrofiavun ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja keskittyä pidempiaikaisiin vaikutuksiin ja jälleenrakentamisen lähestymistapoihin”, Steffen Farny kertoo. 

Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen antama välitön katastrofiapu Haitin maanjäristyksen uhreille oli YK:n raportin mukaan riittävää, koska se pelasti ihmishenkiä, palautti perustoiminnot, ja varmisti välttämättömien tarvikkeiden toimitukset. Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan pystyneet luomaan luottamusta ja toivoa tulevaisuuteen. Ne eivät myöskään voineet tehdä juuri mitään esimerkiksi uusien koulujen tai tuotantolaitosten rakentamiseksi.

The School of Hope project (credit: Steffen Farny)

“Apu muuttui yhteisön kehittämiseksi ja toipumiseksi, joten tavallaan katastrofi loi uuden mahdollisuuden.”

Steffen Farny

Toinen usein huomiotta jäänyt ongelma kansainvälisessä katastrofiavussa on, että tukitoimista itsestään voi aiheutua lisäongelmia, kuten luottamuspulaa. Kansalaisjärjestöjen avulla voidaan esimerkiksi rakentaa uusia wc-tiloja, mutta ne saattavat jäädä käyttämättä veden, huollon tai asianmukaisen jätevedenkäsittelyn puutteen vuoksi. Avustustyöntekijät voivat myös aiheuttaa ongelmia, kuten nähtiin paljon julkisuutta saaneessa skandaalissa, jossa avustusjärjestö Oxfamin työntekijät käyttivät hyväkseen paikallisia seksityöntekijöitä.

Yhteistyöllä tulevaisuuden toivoa

Steffen Farny ja hänen kollegansa saivat ainutlaatuisen yhteyden katastrofista kärsineeseen Limonaden yhteisöön, kun he onnistuivat tutustumaan kahteen paikalliseen sosiaaliseen yrittäjään, Steveen ja Gabiin. Nämä olivat palanneet Haitiin 2000-luvun puolivälissä työskenneltyään sitä ennen julkisella sektorilla Yhdysvalloissa. 

”Saimme tutkittavaksemme tämän kiinnostavan tapauksen, koska keskityimme tutkimuksessamme vain yhteen yhteisöön ja työskentelimme Steven ja Gabin sekä heidän Sonji Ayiti ‑nimisen (suom. Muista Haiti) sosiaalisen yrityksensä kanssa”, Simon Down kertoo. 

Steve ja Gabi saivat kyläläiset rakentamaan uuden koulun vanhasta YK:n teltasta ja vain vähäisillä resursseilla. Koulun nimeksi tuli School of Hope, Toivon koulu. Yhdessä he rakensivat myös wc-tiloja, jotka auttoivat pienentämään koleran vaaraa ja auttoivat perustamaan maanviljelijöiden osuuskuntia. Viimeisin esimerkki kyläläisten ja paikallisten sosiaalisten yrittäjien yhteistyöstä on Haitin yliopiston uusi kampus. Kaikki nämä ponnistelut auttoivat synnyttämään luottamusta siihen, että edistyminen on kestävää ja että se jatkuu myös katastrofiavun ensimmäisen vaiheen jälkeen. 

Artikkelissa kerrotaan myös symbolisesta toipumisesta katastrofiavun toisessa vaiheessa, ja parempaa tulevaisuutta lupailevista merkeistä. Steven ja Gabin kaltaisten henkilöiden omistautuneen toiminnan avulla paikalliset ihmiset pystyivät saamaan toivoa ja intoa, joiden avulla he voivat jälleenrakentaa yhteisönsä ja sen infrastruktuurin entistä vahvemmaksi.

”Toivomme, että tutkimuksestamme on hyötyä katastrofien jälkihoidon kehittämisessä ja siinä, miten myönteisten kollektiivisten tunteiden vaikutusta yhteisöjen kehittämiseen tutkitaan jatkossa”, Ewald Kibler toteaa.

Academy of Management Journal julkaisi äskettäin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Birminghamin yliopiston tutkijoiden tutkimuksen, joka käsittelee usein sivuutettua kysymystä siitä, miten yhteisöt rakentuvat katastrofin jälkeen uudelleen kauan sen jälkeen, kun kansalaisjärjestöt ovat jo siirtyneet seuraavaan katastrofiin. 

Julkaisun tiedot:

Farny Steffen, Kibler Ewald, Down Simon. Collective Emotions in Institutional Creation Work. Academy of Management Journal 2019; 62. https://doi.org/10.5465/amj.2016.0711

Lisätiedot:

Steffen Farny
Tutkijatohtori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
050 353 8031

Ewald Kibler
Apulaisprofessori, akatemiatutkija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
040 353 8442

Simon Down
Yrittäjyyden ja organisaatioiden professori
Birminghamin yliopiston kauppakorkeakoulu
[email protected]
+44 (0)121 414 3296

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.
Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.