Uutiset

EU:n tekoälysäädöksen seuraavat vaiheet: kohti mahdollistavaa sääntelyä

EU:n tekoälysäädöksen pitää tarjota teknologianeutraalia sääntelyä ja tukea tutkimus- ja kehitystoiminnalle, sanovat Suomen tekoälykeskuksen tutkijat.
Illustration of a blue-and-white robotic hand holding a hologram of a scale
Kuva: Phonlamai Photo/Shutterstock

EU on ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen olla ensimmäinen suurvalta, joka sääntelee tekoälyn käyttöä. Kaksi vuotta sitten Euroopan komissio antoi ehdotuksen EU:n tekoälyasetukseksi. Tämä ilahdutti niitä, joiden mielestä tekoälyn turvallinen käyttö edellyttää sääntelyä, mutta aiheutti huolta niiden keskuudessa, jotka pelkäävät sääntelyn kuihduttavan tekoälyinnovaatiot.

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyttyä näkemyksensä komission ehdotuksesta tekoälyasetusta koskevissa neuvotteluissa ollaan valmiina siirtymään toimielinten väliseen vaiheeseen eli niin sanottuihin trilogeihin, joissa asetus saa lopullisen muotonsa. Seuraavassa esittelemme odotuksiamme ja suosituksiamme koskien neuvottelujen viimeistä vaihetta.

Tärkein ensin: mitä on tekoäly?

Yksi kiistanalaisimmista kysymyksistä tekoälyasetusta koskevissa neuvotteluissa on ollut itse tekoälyn määritelmä. Alkuperäisessä komission ehdotuksessa tekoäly määriteltiin listalla laveita teknologia-aloja, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan. Parlamentti on puolestaan ehdottanut vieläkin laveampaa (ja epämääräisempää) määritelmää, jonka mukaan melkein mikä tahansa ”järjestelmä, joka toimii jossain määrin autonomisesti” voidaan tulkita tekoälyksi.

Neuvoston ehdotus on kapeammin rajattu eikä perustu pitkään listaan teknologiaryhmiä (joista jotkut saattavat olla pian vanhentuneita) vaan rajaa määritelmän järjestelmiin, jotka käytävät koneoppimista ja/tai logiikka- ja tietämyspohjaisia lähestymistapoja. Tämä määritelmä on riittävän lavea, jotta sitä ei tarvitse olla koko ajan päivittämässä, mutta riittävän kapea sisältääkseen vain sellaisia tekoälyn käyttötapauksia, jotka todennäköisimmin aiheuttavat riskejä.

Tämä selventäisi myös sitä, että jäsenvaltioilla säilyy oikeus luoda kansallista lainsäädäntöä koskien tietokonejärjestelmiä, jotka eivät aiheuta tällaisia riskejä ja joita tekoälyasetuksen ei näin ollen tulisi koskea (esim. Suomen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö).

Pidetään tutkimus- ja innovaatiotoiminta elossa!

Tekoälyasetus luo lukuisia uusia vaatimuksia tekoälyjärjestelmien kehittäjille ja käyttäjille. Neuvoston ja parlamentin ehdotus sisällyttää niin sanottu yleiskäyttöinen tekoäly asetuksen soveltamisalaan ulottaisi nämä vaatimukset vielä laajemmalle, esimerkiksi avoimen lähdekoodin ratkaisujen kehittäjiin.

Jotta tekoälyasetuksen vaatimukset eivät tuhoaisi kaikkea eurooppalaista tekoälyinnovointia, on välttämätöntä hyväksyä neuvoston ehdotus siitä, että tutkimus-, kehitys- ja ei-ammattimainen toiminta jätetään asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sääntelyn on koskettava vain lopullisia tuotteita ja palveluita, ei niiden taustalla olevaa tutkimusta.

Jotta Eurooppa voi hyötyä T&K-investoinneista, sääntelyn on täytettävä kaksi ehtoa. Ensinnäkin rajan sallittujen ja kiellettyjen käyttötapojen välillä on oltava selkeä ja ymmärrettävä. Toiseksi, tekoälyyn pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen sertifiointiprosessin on oltava ennustettava, nopea ja kohtuuhintainen, jotta sääntely ei estä yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, hyötymästä tekoälypohjaisista innovaatioista.

Tie tulevaisuuteen: teknologianeutraalia sääntelyä ja T&K-kannusteita

Vaikeudet tekoälyn määrittelyssä ovat selvästi osoittaneet, miten vaikeaa on säännellä yksittäisiä teknologioita. Suosittelemmekin, että jatkossa sääntely pidetään mahdollisimman teknologianeutraalina kiinnittäen erityistä huomiota siihen, ettei T&K-toiminnalle luoda oikeudellisia esteitä. Datataloutta koskevan sääntelyn johdonmukaisuus on myös erittäin tärkeää.

Mahdollistavan sääntelyn lisäksi tarvitaan myös muita T&K-kannusteita, kuten investointeja osaamiseen ja tutkimusinfrastruktuureihin. Tekoälyn tapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osaamiseen ja infrastruktuureihin, jotka tukevat tekoälyinnovoinnin tärkeimpiä rakennuspalikoita, dataa ja laskentaa.

Teksti: Heikki Ailisto, Aleksi Kallio ja Petri Myllymäki

Teksti on alunperin julkaistu FCAI:n sivulla: https://fcai.fi/news-in-finnish/2023/8/30/eun-tekolysdksen-seuraavat-vaiheet-kohti-mahdollistavaa-sntely

Heikki Ailisto on VTT:n soveltavaa tekoälytutkimusta koordinoiva tutkimusprofessori. Hän on myös Suomen tekoälykeskus FCAI:n ohjausryhmän jäsen sekä teollisuus- ja yhteiskuntaohjelman johtaja.

Aleksi Kallio on tekoälyn ja data-analytiikan ryhmän päällikkö CSC:llä. Ryhmä keskittyy vaativiin tekoälyn laskentahaasteisiin, tukee tekoälyn käyttöä tutkimuksessa sekä auttaa julkisia ja yksityisiä organisaatioita tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä.

Petri Myllymäki on Helsingin yliopiston tekoälyn ja koneoppimisen professori. Hän toimii Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtajana.

FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI (ulkoinen linkki)

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.

X-ray of hand with fingers making OK sign

Tekoäly mullistaa terveydenhuollon: 5 asiaa, jotka tällä hetkellä on syytä ymmärtää

Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.

Uutiset
Christian Guckelsberger in front of graffiti

Kysy tutkijalta: Miten tekoäly vaikuttaa luovuuteen?

Uudet tekoälysovellukset muuttavat käsitystämme luovuudesta. Voiko kone olla luova vai onko luovuus pelkästään ihmisten ominaisuus?

Uutiset
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Publication icon
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julkaisufoorumi hakee uusia panelisteja kaudelle 2025-2028

Jos olet kiinnostunut ryhtymään Julkaisufoorumin panelistiksi, hae tehtävään 15.6.2024 mennessä.
Vihreän siirtymän rakentajat
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi podcast: Vihreän siirtymän rakentajat

Vihreän siirtymän toteuttamisessa kiinteistöala on avainasemassa. Talotekniikka on sen vaikuttavin keino torjua ilmastonmuutosta ja vastata EU:n kiristyviin energiavaatimuksiin. Uusi Vihreän siirtymän rakentajat - podcast tuo esiin talotekniikan tutkijoita, kehittäjiä ja toteuttajia, jotka jakavat näkemyksiään ja ideoitaan matkalla kohti kestävämpää kiinteistö- ja rakennusalaa.
Tekstiilikemia-tutkimusryhmä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vihreämpiä, turvallisempia ja innovatiivisempia tekstiilejä

Professori Ali Tehrani ja hänen tutkimusryhmänsä keskittyvät johonkin meille kaikille hyvin tuttuun - tekstiileihin.
Näytös-tunnuskuva. Kahdet jalat ja jalkineet keltaiseksi sävytetyssä kuvassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston muotinäytös laajenee myös näyttelyksi

Aalto-yliopiston vuotuinen muotitapahtuma laajenee tänä vuonna kaksiosaiseksi. Perinteeksi muodostunut muotinäytös Näytös saa rinnalleen uuden tapahtuman Näyttelyn.