Uutiset

EU rahoittaa aurinkoenergian kehitystyötä

Tutkijat kehittävät optisten nanoantennien avulla kustannustehokasta aurinkoenergian varastointia. Hanke saa rahoitusta Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman kautta.
Micronova

Ryhmä eurooppalaisia tutkijoita kehittää EU:n rahoittamassa GreEnergy -projektissa aivan uutta aurinkoenergian varastointitapaa. Sen prototyyppi perustuu optisiin nanoantenneihin, jotka pystyvät keräämään aurinkoenergiaa, tasasuuntaamaan valon tuottamaa vaihtovirtasignaalia ja käyttämään sitä mikrosuperkondensaattorin lataamiseen. Tavoiteltu kokonaistehokkuus on noin 20–40 prosenttia, mikä on tekniikan nykytasoon nähden kilpailukykyinen luku. Lisäksi teoreettinen tehokkuus on huomattavasti suurempi kuin yksittäisen aurinkosähkökennon tehokkuuden teoreettinen raja, mikä jättää runsaasti tilaa teknisille parannuksille.

Sirussa olevan omavirtaisen mekanismin ansiosta monet älylaitteet, kuten puettava elektroniikka sekä ajoneuvojen, ympäristön ja infrastruktuurin valvonta-anturit voitaisiin toteuttaa ilman ulkoisia virtalähteitä.

”Aalto-yliopiston tehtävänä on kehittää nanomittakaavan optisia antenneja ja tasasuuntaajia auringonvalon keräämiseen ja muuttamiseen sähkövirraksi”, professori Harri Lipsanen kertoo.

Aurinko on maailman tehokkain ja puhtain energianlähde, joka tarjoaa maapallolle lähes rajattomasti energiaa. Tällä hetkellä aurinkosähköjärjestelmillä tuotetaan kuitenkin vain noin neljä prosenttia maailman sähköstä, koska ne ovat tehottomia ja niiden kustannukset ovat suhteellisen korkeat.

”Haluamme osoittaa GreEnergyn avulla, että aurinkoenergiaa voidaan kerätä nykyisiä aurinkosähkökennoja tehokkaammin ja edullisemmin”, sanoo projektikoordinaattori professori Per Lundgren Chalmersin teknillisestä yliopistosta.

”Optisilla taajuuksilla esiintyvät sähkömagneettiset aallot pitää pystyä muuttamaan tasavirraksi energian varastointia ja hallintaa varten, mikä on projektimme suurimpia haasteita. Pyrimme ratkaisemaan sen koordinoimalla antennin, tasasuuntaajan ja energianvarastointilaitteen suunnittelua, niin että ne voidaan integroida optimaalisella tavalla. Tällaista integroitua teknologiaa ei ole hyödynnetty ennen, joten se muuttaa olennaisesti tapaa, jolla aurinkoenergiaa kerätään”, hän jatkaa.

Lisätietoa:
Professori Harri Lipsanen
Aalto-yliopisto, Elektroniikan ja nanotekniikan laitos
0504339740
[email protected]

Hankepäällikkö ja yleiset kyselyt:
Dr. Clara Roujeau
SCIPROM Sàrl
+41216940411

GreEnergy on Chalmersin teknillisen yliopiston koordinoima nelivuotinen poikkitieteellinen hanke. Se perustuu neljän huippuyliopiston, yhden tutkimuskeskuksen ja kolmen alaan erikoistuneen pk-yrityksen asiantuntemukseen. Projektissa ovat mukana Chalmers University of Technology (Ruotsi), Aalto-yliopisto (Suomi), AMO GmbH and IHP – Innovations For High Performance Microelectronics (Saksa), NOGAH PHOTONICS Ltd (Israel), SCIPROM Sàrl (Sveitsi), Università Politecnica delle Marche and Università di Udine (Italia).

Lue lisää GreEnergyn verkkosivustolta.

GreEnergy
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.
Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.