Esittelyssä Bassam El Baroni, apulaisprofessori, kuratointi ja taiteen kommunikointi

Kertoisitko meille vähän työstäsi?

Olen kuratoinut projekteja ja näyttelyitä noin viidentoista vuoden ajan ja opettanut noin kymmenen vuotta, joista viisi vuotta hollantilaisessa Taideinstituutissa. Hyvin laajasti kuvattuna tutkimukseni asettuu taiteen, filosofian, poliittisen teorian ja tieteen risteyskohtaan. Olen kiinnostunut siitä, miten nämä eri tieteenalat voivat yhdistyessään vaikuttaa siihen, miten kohtaamme sosiaaliset, ympäristölliset ja teknologiset haasteet. Mielestäni kuratointi on monitieteisyyden prosessi, joka voi muuttaa maailmaa. Kuratoin vähän aikaa sitten projekteja, joissa toimitaan merkittävien tieteellisten ja filosofisten konseptien parissa. Esimerkkinä pieni näyttely Nemocentric, jossa tarkasteltiin miten neurotieteet lähestyvät subjektiivisuutta ja miten aihetta käsitellään taiteellisesta näkökulmasta. Mietin, miten näitä aiheita voisi tutkia astumatta taidetta taiteen vuoksi -ansaan. Miten taide voi osallistua tieteellisen tutkimuksen politisointiin rakentavasti? Käsittelen opetuksessani näitä kysymyksiä ja tarkastelen, miten taide ja kuratointi voivat auttaa tuomaan yhteen tieteellisiä, yhetiskunnallisia ja filosofisia näkökulmia. 

Mikä houkutteli sinut tulemaan Aalto-yliopistoon ja mitä aiot tehdä täällä?

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on osa monitieteellistä yliopistoa, jonka tavoitteena on rakentaa siltoja eri tieteenalojen välille. Mielestäni tässä alojen risteyksessä on paljon työtä tehtävänä. Työni on samaan aikaan sekä teoreettista että käytännöllistä, esteettistä ja poliittista. Yksi syy miksi hain tänne töihin oli, että halusin osallistua ja luoda keskusteluita ja tapahtumia, jotka voivat auttaa ymmärtämään monitieteisyyttä tämänhetkisenä vaiheena. Tämä on tämänhetkinen projektini, mutta sen lisäksi uskon, että yliopiston tutkimusympäristö ja sen tarjoamat edellytykset ovat houkuttelevia useimmille tutkijoille.

Mitä tulee tavoitteisiini täällä, sanoisin, että onnistuminen opettajana ja toisten tavoitteiden saavuttamisessa auttaminen on ehkä parasta mitä on. En kuitenkaan halua lähteä Helsingistä ennen kuin olen tuottanut sarjan tapahtumia, julkaisuja ja ehkä näyttelyitä, jotka voivat osaltaan rikastaa ja monipuolistaa kuratoinnin ja taiteen tutkimuksen ympärillä käytävää keskustelua Aalto-yliopistossa, Helsingissä ja muualla.

Olen innoissani monitieteisyyden tutkimuksen mahdollisuudesta, joka - vaikka sitä käytetäänkin usein - on yhä eräs vähiten tutkituista termeistä ylipäätään. Konseptin purkaminen edistää taiteen tutkimusta kohdistamalla huomiota kohteisiin, jotka jo ovat monitieteisiä. Niitä on kaikkialla ympärillämme. Ajatellaan vaikka sitä valtavaa tieteenalojen määrää, jota tarvitaan jokapäiväisten esineiden todelliseen ymmärtämiseen. Otetaan esimerkiksi tuotteet, joita syömme: helsinkiläisestä ruokakaupasta ostamaamme tomaattiin liittyy maataloutta, kolonialismin historiaa, molekyylibiologiaa, kemiaa, logistiikkaa, kansainvälistä lakia ja markkinataloutta, noin alkajaisiksi.

Tältä näköalapaikalta katsottuna taiteen tutkimuksella on mielestäni tärkeä rooli - se voi houkutella maailman uuteen jännittävään tilaan. Se tekee tosiasioista näkyviä mielenkiintoisella tavalla.

Miten ihmiset Aalto-yliopistossa voivat tutustua sinuun?

Olen helposti lähestyttävä ja osallistun mielelläni suunniteluun, ideointin ja yhdessä asioiden puimiseen. Lähetä minulle sähköpostia niin voimme tavata missä tahansa Väreen tienoilla.

Mitä uutta odotat pääseväsi tekemään tai mihin odotat pääseväsi tutustumaan Helsingissä?

Helsinki on ollut tähän mennessä upea kokemus. Se on mahtava paikka kierrellä, sillä siellä on runsaasti näyttelyitä, museoita ja musiikkitapahtumia sekä mahdollisuus poimia sieniä ja marjoja! Haluaisin olla tulevina kuukausina ennemminkin kirjatoukka - tosin ulospäinsuuntautunut - ja Helsingin alueella on joitain upeita kirjastoja ja arkistoja, joiden uskon auttavan minua saamaan lisätietoa täällä asuessani.