Uutiset

Erittäin nopea laser saadaan aikaan kultananopartikkeleiden avulla

Hyvin nopeiden, säädettävien ja vakaiden nanopartikkelihila-lasereiden avulla voisi kehittää tehokkaita kytkimiä ja sensoreita.
Nanopartikkelihila-laserit muodostavat vain sekunnin biljoonasosien mittaisia laserpulsseja. Kuva: Konstantinos Daskalakis.

Uudessa tutkimuksessa on luotu laservaloa, jossa valopulssit ovat erittäin lyhyitä ja nopeasti toistuvia. Laservalon tuottamiseen käytettiin metallisia nanorakenteita ja orgaanisia väriaineita. Niiden valmistaminen on edullista, joten uusilla lasereilla on  potentiaalia kaupallisen teknologian kehittämiseen.

”Halusimme selvittää, miten nopeita laservalon pulsseja voimme saada aikaan – eli miten nopeasti saamme kytkettyä laserin edestakaisin päälle ja pois. Erittäin nopeiden pulssien tuottaminen voi olla hyödyllistä tietojenkäsittelyssä ja optoelektronisissa laitteissa”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Konstantinos Daskalakis kertoo.

Kokeissa käytetyt näytteet on tehty kultananopartikkeleista, jotka on valmistettu lasille ja upotettu orgaaniseen, valoa säteilevään materiaaliin. Partikkelit on järjestetty neliönmuotoiseen hilaan erittäin lähelle toisiaan, ja niiden ympärillä oleva voimakas sähkömagneettinen kenttä saa väriaineen molekyylit reagoimaan nopeasti.

Kenttien, kultananopartikkelien ja orgaanisen väriaineen vuorovaikutuksesta syntyy ultranopeita, vain sekunnin biljoonasosien mittaisia laserpulsseja.

Niin nopea laser on lupaava esimerkiksi täysin optisten kytkimien ja sensorien kehittämisen kannalta. Valoa tiedonkäsittelyyn käyttävien laitteiden – kameroiden, transistorien ja telekommunikaatioteknologian – suorituskyky ja -nopeus voisivat myös parantua.

Erittäin pienien nanolasereiden säteet ovat harvoin hyvin suunnattuja. Nanopartikkelien järjestäminen hilamuodostelmaan parantaa säteen suuntautuneisuutta huomattavasti. Tällä tavalla tuotettuja lasereita on luotu useissa laboratorioissa eri puolilla maailmaa, mutta niiden kykyä tuottaa ultranopeita pulsseja ei ole todistettu ennen Aalto-yliopiston kokeita.

Pulssien ominaisuuksien mittaaminen on erittäin vaativaa niiden valtavan nopeuden vuoksi.

”Keskeinen tuloksemme on se, että osoitimme kokeellisesti näytteidemme laserpulssien todella olevan ultranopeita. Laserointi tapahtuu optisissa tiloissa, jotka ovat valon ja metallin elektronien liikkeen yhdistelmiä. Tiloja kutsutaan pintahilaresonansseiksi”, selittää akatemiaprofessori Päivi Törmä.

Laservalo puristetaan ensin metallisten nanopartikkelien avulla valon aallonpituutta pienempään tilaan. Sen jälkeen valo vapautuu pintahilaresonansseista sekunnin biljoonasosien välein sykkiviin, tiiviisiin laserpulsseihin.

”Tällaiset laserit ovat erityisen hyviä tuottamaan lasersäteilyä, jonka modulaatiotaajuus on korkea”, kertoo tohtoriopiskelija Aaro Väkeväinen.

Nanopartikkeli-laserilla tuotettu pulssi on niin nopea, ettei tavallisilla sähköisillä kameroilla voida tallentaa sen liikettä. Tutkijat käyttivät toista laseria ikään kuin kamerana saadakseen erittäin nopeita ”kuvia” piskuisesta laserista. Menetelmää kutsutaan ultranopeaksi spektroskopiaksi.

Lisätietoja:

Päivi Törmä, akatemiaprofessori, Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 382 6770
Quantum Dynamics –tutkimusryhmä

Konstantinos Daskalakis, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 4414 270

Artikkeli

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Väre. Kuva:Tuomas Uusheimo
Tiedotteet Julkaistu:

Selvitys muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut

Perusteellinen selvitys Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin koulutuksen epäasiallisen kohtelun väitteistä on valmistunut.
Suomi 100 -satelliitti
Tiedotteet Julkaistu:

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.
aalto university comet interceptor image: George Brydon, MSSL/UCL
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sekuntipeliä avaruudessa – Suomalaisteknologia kuvaa varhaisen aurinkokunnan salaisuuksia kuljettavan komeetan

Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat kuvausteknologiaa Euroopan avaruusjärjestön missioon, joka tutkii aurinkokunnassamme ensimmäistä kertaa vierailevaa komeettaa. Luotain laukaistaan avaruuteen vuonna 2028.
Sotavangit
Tiedotteet Julkaistu:

Vankikortteja, haastatteluja ja kuulustelulomakkeita – uusi sovellus kokoaa tiedot yli 4000 suomalaisesta sotavangista

Sotavangit-verkkosovellus perustuu Suomesta ja Venäjältä koottuihin arkistomateriaaleihin.