Uutiset

Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?

Selluloosasta kehrätty Ioncell on vahvoilla, kun puuvillalle ja polyesterille etsitään kestäviä vaihtoehtoja. Suomelle se merkitsee miljardien eurojen mahdollisuuksia.
Kuva: Aleksi Poutanen

Tekstiilikuitujen kulutus lisääntyy maailmassa yli 3 prosentin vuosivauhtia samalla, kun puuvillan viljelyala samalla supistuu ja tieto keinokuitujen ympäristöhaitoista lisääntyy. Ei ihme, että tekstiilialan jätit ympäri maailmaa etsivät niille kuumeisesti vaihtoehtoja. 

Selluloosakuitujen kysyntä kasvaakin 6 prosenttia vuodessa, mutta markkinoilla jo olevilla viskoosilla ja Tencelillä ei kysyntään yksin voida vastata 

”Viskoosin valmistuksessa tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä, ja Tencellin valmistus on yhden yrityksen hallussa. On arvioitu, että vuonna 2030 markkinoilta uupuu joka vuosi 10–20 miljoonaa tonnia selluloosakuitua”, kertoo professori Herbert Sixta. Hän kehittää ryhmänsä kanssa Ioncell-menetelmää, jolla selluloosasta saadaan kehrättyä ensiluokkaista tekstiilikuitua. Valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen valmistamaa ionista liuotinta ja raaka-aineeksi käy niin liukosellu kuin kierrätetty paperi, kartonki ja tekstiilijätekin. 

Ioncellista tehty kangas tuntuu miellyttävältä ja hohtaa kauniisti. Vahvuudeltaan se pärjää mainiosti sekä puuvillalle, pellavalle että muille selluloosakuiduille. 

”Ioncell on loistava tekstiilimateriaali sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että tunnultaan. Lisäksi se värjäytyy kauniisti. Suunnittelijan näkökulmasta on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että saamme markkinoille materiaaleja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmät tekstiilit”, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen

Tähän mennessä kuitua on tehty pienessä mittakaavassa laboratoriossa, mutta jo lähivuosien tavoitteena on pilottitehtaan rakentaminen. Raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä, joiden vuosittaisesta kasvusta noin viidennes jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Puhtaaksi selluloosaksi muutettuna se on noin 6 miljoonaa tonnia, jonka arvo puuvillaa hinnaltaan vastaavaksi tekstiilikuiduksi jalostettuna olisi noin 7 miljardia euroa.
 

Infoboksi Ioncell

  • Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä selluloosamuuntokuidun valmistamiseen. 
  • Kuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Liuotus tehdään ionisella nesteellä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen laboratoriossa. Neste on turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisissä kuidunvalmistusprosesseissa käytetyille liuottimille. 
  • Ioncellin kehittämisessä on mukana asiantuntijoita kemisteistä tekstiilialan osaajiin. 
  • Ioncellistä on tehty uniikkitöitä huiveista iPadin koteloon ja Marimekolle suunniteltuun Allu-mekkoon. 
  • Ioncell on myös voittanut kaksi arvostettua palkintoa: 2015 Europan Paper Recycling Awardin ja 2016 H&M:n Global Change Awardin.
     

Tämä artikkeli on osa Entä jos… -sarjaa. Lue lisää osoitteessa whatif.aalto.fi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pukusuunnittelija, taiteen tohtori Maarit Kalmakurki
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Pukusuunnittelija voi tuoda animaatioelokuvaan huomattavaa lisäarvoa”

Minä väitän -sarjassa aiheena pukusuunnittelijan avainrooli animaatioissa.
Kirsi Niinimäki istuu tuolilla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kirsi Niinimäki: Vaateteollisuuden vallankumous ei onnistu ilman digitaalista tuotepassia

Vaatteiden ympäristökuorma tulisi sisällyttää vaatteen hintaan, sanoo professori Kirsi Niinimäki.
Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kari Tammi: Suomi on itseohjautuville autoille kova pala vielä pitkään

Itseohjautuvat autot saattavat olla osa liikennettä 2030-luvulla. Suomen kaltaisessa äärimmäisten sääolojen maassa autonominen ajaminen yleistyy kuitenkin myöhemmin, sanoo professori Kari Tammi.
Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolaisen tutkimusryhmälle 347 000 euron rahoitus.