Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?

Selluloosasta kehrätty Ioncell on vahvoilla, kun puuvillalle ja polyesterille etsitään kestäviä vaihtoehtoja. Suomelle se merkitsee miljardien eurojen mahdollisuuksia.
Kuva: Aleksi Poutanen

Tekstiilikuitujen kulutus lisääntyy maailmassa yli 3 prosentin vuosivauhtia samalla, kun puuvillan viljelyala samalla supistuu ja tieto keinokuitujen ympäristöhaitoista lisääntyy. Ei ihme, että tekstiilialan jätit ympäri maailmaa etsivät niille kuumeisesti vaihtoehtoja. 

Selluloosakuitujen kysyntä kasvaakin 6 prosenttia vuodessa, mutta markkinoilla jo olevilla viskoosilla ja Tencelillä ei kysyntään yksin voida vastata 

”Viskoosin valmistuksessa tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä, ja Tencellin valmistus on yhden yrityksen hallussa. On arvioitu, että vuonna 2030 markkinoilta uupuu joka vuosi 10–20 miljoonaa tonnia selluloosakuitua”, kertoo professori Herbert Sixta. Hän kehittää ryhmänsä kanssa Ioncell-menetelmää, jolla selluloosasta saadaan kehrättyä ensiluokkaista tekstiilikuitua. Valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen valmistamaa ionista liuotinta ja raaka-aineeksi käy niin liukosellu kuin kierrätetty paperi, kartonki ja tekstiilijätekin. 

Ioncellista tehty kangas tuntuu miellyttävältä ja hohtaa kauniisti. Vahvuudeltaan se pärjää mainiosti sekä puuvillalle, pellavalle että muille selluloosakuiduille. 

”Ioncell on loistava tekstiilimateriaali sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että tunnultaan. Lisäksi se värjäytyy kauniisti. Suunnittelijan näkökulmasta on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että saamme markkinoille materiaaleja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmät tekstiilit”, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen

Tähän mennessä kuitua on tehty pienessä mittakaavassa laboratoriossa, mutta jo lähivuosien tavoitteena on pilottitehtaan rakentaminen. Raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä, joiden vuosittaisesta kasvusta noin viidennes jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Puhtaaksi selluloosaksi muutettuna se on noin 6 miljoonaa tonnia, jonka arvo puuvillaa hinnaltaan vastaavaksi tekstiilikuiduksi jalostettuna olisi noin 7 miljardia euroa.
 

Infoboksi Ioncell

  • Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä selluloosamuuntokuidun valmistamiseen. 
  • Kuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Liuotus tehdään ionisella nesteellä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen laboratoriossa. Neste on turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisissä kuidunvalmistusprosesseissa käytetyille liuottimille. 
  • Ioncellin kehittämisessä on mukana asiantuntijoita kemisteistä tekstiilialan osaajiin. 
  • Ioncellistä on tehty uniikkitöitä huiveista iPadin koteloon ja Marimekolle suunniteltuun Allu-mekkoon. 
  • Ioncell on myös voittanut kaksi arvostettua palkintoa: 2015 Europan Paper Recycling Awardin ja 2016 H&M:n Global Change Awardin.
     

Tämä artikkeli on osa Entä jos… -sarjaa. Lue lisää osoitteessa whatif.aalto.fi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Head of Post-Award Services Jukka Hyvönen and Head of Pre-Award Services Sanna-Maija Kiviranta
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudet palvelupäälliköt tutkimuspalveluissa

Sanna-Maija Kiviranta on nimitetty tutkimusrahoituspalveluiden palvelupäälliköksi ja Jukka Hyvönen on nimitetty hankepalvelujen palvelupäälliköksi. Molemmat tiimit tukevat Aallon tutkijoita tutkimusrahoituksessa.
A false colour electron microscope image of the bolometer, the scale bar shows a single bacteria, indicating how small the device is
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Nanosäteilyilmaisin on myös edeltäjiään sata kertaa nopeampi, ja se pystyy toimimaan ilman taukoja.
The details avaiable on the page in a picture with a colourful cartoon of an antropomorphic qubit
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttipeleistä superpakastimiin – kvanttiteknologian vallankumous saapuu Otaniemeen

Kvanttiteknologian saloja avaava näyttely avautuu 16. lokakuuta. 17.–18. lokakuuta pidettävä huippukokous kokoaa kvanttiasiantuntijat keskustelemaan alan tulevaisuudesta.