Uutiset

Enemmän inspiraatiota vähemmin sanoin

Meistä jokainen voi kehittyä esiintyjäksi, joka kykenee inspiroimaan muita. Taidon merkitys korostuu nykymaailmassa, jossa kilpaillaan huomiosta.
Christa Uusi-Rauvan mukaan jokainen voi oppia inspiroivaksi viestijäksi. Kuva: Aalto-yliopisto

Yritysviestinnän lehtori Christa Uusi-Rauvan tie esiintymistaidon opettajaksi on edennyt sattumien kautta. Omien opintojensa alkuvaiheessa hän ei pitänyt esiintymisestä lainkaan eikä olisi voinut kuvitella, että alkaisi jonain päivänä opettaa – vieläpä esiintymistaitoa. Mutta myöhemmin, MBA-opintojensa aikana Kanadassa 1990-luvun lopulla, hän päätyi opettamaan laskentatoimen perusteiden harjoitusryhmiä rahoittaakseen opintojaan. 

”Huomasin yllätyksekseni pitäväni opettamisesta. Se oli ensimmäinen työ, joka sai minut syttymään. Vuonna 2006 Kauppakorkeakoululle etsittiin sitten englanninkielisen yritysviestinnän lehtoria ja sain paikan”, Christa Uusi-Rauva kertoo.

Vähitellen hän huomasi esiintymistaidon opetuksen muodostuvan intohimokseen.
”Ehkä se johtuu nimenomaan siitä, että olen itse löytänyt kyvyn inspiroida ja innostaa. Haluan auttaa muita löytämään saman taidon.”

Ihmiset haluavat tietoa nopeasti

Nykyisin vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu ja kyky tiivistää, myydä ajatuksensa ja inspiroida ovat keinoja, joilla pärjätään myös kansainvälisesti. Vielä joitain vuosia sitten kansainvälisissä kongresseissa yksittäiset puheenvuorot saattoivat kestää 20 minuuttia, nyt puheenvuoroille varattu aika on usein typistynyt kymmeneen minuuttiin.

”Kuulijan kannalta tämä on hyvä, sillä se pakottaa puhujan keskittymään oleellisiin asioihin”, sanoo Uusi-Rauva.

”Tottumattomalle puhujalle voi kuitenkin olla hankalaa saada oma asia tiivistettyä muotoon, joka yleisön on helppo omaksua. Olisi tärkeää aloittaa puheenvuoron valmistelu pohtimalla, keitä yleisössä on ja mitä se haluaa tietää. Oma asia täytyy kertoa kohdistetusti ja ytimekkäästi.”

Internet on täynnä eri alojen huikean hyviä esityksiä, joten yleisöllä on usein suuret odotukset esiintyjän suhteen. Nuoret tiedostavatkin jo hyvin esiintymistaitojen merkityksen, kun taas vanhempi sukupolvi saattaa yhä vaalia ajatusta, että asema asiantuntijana riittäisi.

”Kansainvälisesti pärjätäkseen pitää harjoitella esiintymistä ja vuorovaikutusta. Ne ovat opittavissa olevia taitoja siinä missä muutkin”, Uusi-Rauva kannustaa.

Paljon puhuva hiljaisuus

Omassa opetuksessaan Christa Uusi-Rauva käyttää erilaisia improvisaatiomenetelmiä, joita esimerkiksi näyttelijät hyödyntävät. Hän käyttää paljon aikaa siihen, että opiskelijat oppisivat olemaan läsnä esiintymistilanteessa.

”Taukojen hyödyntäminen on siihen hyvä keino. Tilanteeseen mennessä kannattaa rauhoittua ja luoda katsekontaktilla yhteys yleisöön. Kuulijoiden määrästä riippuen tauko voi kestää viidestä kymmeneen sekuntiin. Hiljaisuuden laskeutuessa yleisö on jo halukas kuuntelemaan. Oikean aloitushetken voi yleensä aistia. Se voi tosin olla vaikeaa, jos puhuja on kovin hermostunut ja jännittää esiintymistä.”

Digitaalisten tekniikoiden yleistyessä vuorovaikutustaitojen merkitys ja englannin kielen taito korostuvat.

”Digitalisaatio tuo hyviä välineitä opetukseen. On hienoa, että esimerkiksi opettajien käyttämät materiaalit ovat saatavilla sähköisesti. Toisaalta, kaikissa asioissa tietokoneella työskentely ei ole paras ratkaisu. Tiedetään esimerkiksi, että kynällä paperille piirretyt muistiinpanot saattavat jäädä monelle paremmin mieleen, mikä liittyy käden ja aivojen väliseen yhteistyöhön”, Uusi-Rauva huomauttaa.

Selkeä ja mukaansatempaava

Tänä päivänä yritykset viestivät lukuisissa eri kanavissa. Ne joutuvat jatkuvasti miettimään, mitkä ovat strategisesti oleellisia kanavia ja mihin kannattaa panostaa.

”Bisnesviestinnässä vaaditaan kompaktia tekstiä, sillä se on kilpailtu ympäristö. Esimerkiksi sähköpostissa jo aloituksen pitää olla sellainen, että se tempaa mukaansa ja erottuu joukosta”, muistuttaa Uusi-Rauva.

Hän korostaa selkeän tavoitteen merkitystä, oli kyse sitten kirjoitetusta tai suullisesta esityksestä. Omasta asiasta kannattaa pohtia kolme pääpointtia ja suunnitella kokonaisuuteen selkeä, kiinnostava aloitus ja aiheen kokoava lopetus.

”Täytyy rakentaa selkeä paketti, jossa viestit tukevat toisiaan. Hyvä esitys etenee kuin juna, jonka kaikki vaunut kulkevat samaan suuntaan yhteistä päämäärää kohti. Monille tämä on yllättävän vaikeaa.”

Kaikki oppivat

Christa Uusi-Rauvan mukaan on erityisen palkitsevaa havaita, että kaikki voivat oppia. Eikä ole mitään syytä, mikseivät kaikki voisi olla myös inspiroivia.

Yliopiston piirissä tutkijat ja muut asiantuntijat ovat usein niin syvällä oman alansa erityisosaamisessa, etteivät ehkä osaa kertoa asiastaan sillä tasolla, jota niin sanottu suuri yleisö ymmärtää. On kuitenkin viestijän vastuu, että yleisö ymmärtää.

”Se ei ole fiksu, joka pystyy kertomaan vaikean asian monimutkaisesti, vaan se, joka pystyy kertomaan sen yksinkertaisesti”, tähdentää Uusi-Rauva.

”Tulevaisuuden visiossani yliopistosta valmistuvat olisivat nimenomaan niitä ihmisiä, jotka toimivat liikemaailmassa inspiraation lähteinä. Pyrimmekin entistä enemmän siihen, että opiskelijat saavat palautetta viestintävalmiuksistaan myös muiden kurssien yhteydessä, ja koetamme integroida esiintymistaitojen opetuksen muuhun opetukseen. Opiskelijoissa on paljon potentiaalia, joka kannattaa houkutella esiin”.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Construction worker looking straight to camera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Ylös vievät betoniset portaat, vasemmalla puolelle seinällä taideteos
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu: