Uutiset

Elokuva-alan tekijät kunnostautuvat myös kirjailijoina

Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta valmistuneet, alansa vahvat ammattilaiset ovat nousseet aktiivisiksi tekijöiksi myös kustannusmaailmassa. Peräti kuusi laitoksen alumnia ja yksi opiskelija ovat julkaisseet viimeisen vuoden aikana kaunokirjallisen romaanin.
Aalto Arts Books book wall. Kuva: Mikko Raskinen

Teosten aihekirjo on runsas, niissä liikutaan vuosituhannen vaihteen Pietarissa, mietitään elämän valintoja ja sattumia ja kuvataan taidealaa sisältä päin sekä perheen matkaa Saddam Husseinin johtamasta Irakista pakolaisleirin kautta Suomeen. Tai tutkitaan ihmisten käyttäytymistä poikkeusolosuhteissa ja maalataan esiin perheen salaisuuksia sekä nyky-yhteiskunnan ulos sulkevaa voimaa. 
 
ELOlaisten tuoreita teoksia ovat: Reetta Aalto: Vadim, Saara Cantell: Keskenjääneethetket, Jan Forsström: Aikuisiaihmisiä, Elina Hirvonen: Punainenmyrsky, Terhi Kokkonen: Rajamaa, Riikka Pelo: Kaikkieläväja Johanna Vuoksenmaa: Pimeättunnit
 
Pelon ja Hirvosen romaanit ilmestyivät syksyllä 2019, muut vuonna 2020. Kirjat ja niiden tekijät ovat myös saaneet huomiota ja mainetta: Pelo sai aiemmasta romaanistaan Finlandia-palkinnon (2013) ja Hirvonen oli ehdokkaana (2005). Terhi Kokkosen romaani sai vastikään Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon (2020). 
 
“Tämä osoittaa osaltaan, että koulutuksemme antaa valmiuksia monialaisuuteen ja omaääniseen taiteilijan työhön laajasti”, sanoo elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio
 
Miten elokuva-alan ammattilaiset ovat päätyneet kirjailijoiksi? Mitä he ammentavat tarinoihinsa työstään ja alastaan?

Dramaturgian ja rakenteen tajua 

Vakavailmeinen nainen katsoo suoraan kameraan, hänellä on tumma poolokauluspaita yllään, tausta on sumuinen.
Terhi Kokkonen, kuva: Ella Kiviniemi, HS

Terhi Kokkoselle romaanin kirjoittaminen on ollut lapsuudesta asti mukana kulkenut, elämänmittainen haave – elokuva tuli mukaan kuvaan myöhemmin. 
 
“Olen visuaalinen ajattelija, ja kun ryhdyin kirjoittamaan romaania, näin sen visuaalisesti. Mietin aluksi jopa voisiko se olla elokuvan käsikirjoitus, mutta hyvin nopeasti se muuttui kuitenkin proosaksi", kertoo muusikko Kokkonen, joka on opiskellut elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella käsikirjoittamista ja leikkausta. 
 
Rakenteen ymmärtämisesetä oli hänen mukaansa kirjoitustyössä suuri apu. Itse kirjoitustyössä oli useita eri vaiheita: oli helppoa ja ihanaa, mutta myös henkisesti rankkaa. Kirjoittaminen on myös elokuvan tekoon verrattuna hyvin yksinäistä, mutta Kokkonen kertoo, että se sopii hänen luonteelleen.
 
Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittajaSaara Cantell kertoo kirjoittaneensa lapsesta asti. “Identiteettini on ensisijaisesti tarinankertojan, ei niinkään pelkästään elokuvien tekijän. Kirjallisuus on aina ollut myös ykkösrakkauteni taiteenlajeista.” 

Varmasti ykkösammatista on ollut hyötyä myös rakenteen hahmottamisessa sekä tietyssä rentoudessa oman tekstin työstämiseen ja editointiin."

Saara Cantell

Cantellin esikoisromaani Keskenjääneethetket kehkeytyi valmiiksi lähes viidentoista vuoden aikana. “Aikaa sen kirjoittamiseen ei tuntunut löytyvän. Mutta kun täytin 50 vuotta keväällä 2018, havahduin siihen, että niihin asioihin, joita elämässään vielä haluaa tehdä, kannattaa ryhtyä viimeistään nyt.”

Itse kirjoitusprosessi oli "intensiivinen ja ihana". Romaanin kirjoittaminen on Cantellin mielestä lähtökohdiltaan hyvin samanlaista kuin elokuvakäsikirjoitusten luominen: maailman ja henkilöiden synnyttämistä ja sen tutkailua, miten ne henkilöt toimivat kuvitteellisissa, mutta tosissa tilanteissa. 
 
“Tietysti elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana olen jo vuosikymmenet ollut tavallaan kuvittelun ammattilainen. Mutta varmasti tästä ykkösammatista on ollut hyötyä myös rakenteen hahmottamisessa sekä tietyssä rentoudessa oman tekstin työstämiseen ja editointiin.” 

Hymyilevä tummatukkainen nainen istuu sivuittain kameraan, kahvikuppi kädessään, tumma poolopaita yllään, taustalla kirjahylly.
Saara Cantell, kuva: Markku Ulander, Lehtikuva

Taiteen tohtoriksi väitellyt Saara Cantell on julkaissut aiemmin näyttelijän ohjaamista käsittelevän kirjan Lähikuvanlumo(Aalto ARTS Books). Hänen seuraava romaaninsa, Kaikkituoksuulumelta, ilmestyy huhtikuussa 2021 (Tammi). Muita aiemmin julkaisseita, elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta valmistuneita romaanikirjailijoita ovat myös muun muassa lehtorina toiminut Janne Kuusi sekä opettajina toimineet Sakari Kirjavainen ja Simo Halinen
 
Aalto-yliopiston Aalto ARTS Books -kustantamo on julkaissut lisäksi useita muita alan teoksia, kuten Jouko Aaltosen, Satu Kyösolan ja Ville Suhosen toimittaman kirjan Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo, Pasi Räbinän ja professori Sofia Pantouvakin pukusuunnitteluopuksen Kauneudenpainosekä Kimmo Turusen väitöskirjan lavastustaiteen alalta. Tulossa on ensi alkuvuodesta lisäksi Susanna Helkenteos Repeämänkuvia

Lue lisää:

Arts Books Aalto Shopissa /  kuvaaja Julia Weckman

Tietoa Aalto Arts Booksista

Aalto Arts Books tekee korkealaatuisia julkaisuja taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin aloilta.

Aalto ARTS Books
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.