Elokuva-alan tekijät kunnostautuvat myös kirjailijoina

Teosten aihekirjo on runsas, niissä liikutaan vuosituhannen vaihteen Pietarissa, mietitään elämän valintoja ja sattumia ja kuvataan taidealaa sisältä päin sekä perheen matkaa Saddam Husseinin johtamasta Irakista pakolaisleirin kautta Suomeen. Tai tutkitaan ihmisten käyttäytymistä poikkeusolosuhteissa ja maalataan esiin perheen salaisuuksia sekä nyky-yhteiskunnan ulos sulkevaa voimaa. 
 
ELOlaisten tuoreita teoksia ovat: Reetta Aalto: Vadim, Saara Cantell: Keskenjääneethetket, Jan Forsström: Aikuisiaihmisiä, Elina Hirvonen: Punainenmyrsky, Terhi Kokkonen: Rajamaa, Riikka Pelo: Kaikkieläväja Johanna Vuoksenmaa: Pimeättunnit. 
 
Pelon ja Hirvosen romaanit ilmestyivät syksyllä 2019, muut vuonna 2020. Kirjat ja niiden tekijät ovat myös saaneet huomiota ja mainetta: Pelo sai aiemmasta romaanistaan Finlandia-palkinnon (2013) ja Hirvonen oli ehdokkaana (2005). Terhi Kokkosen romaani sai vastikään Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon (2020). 
 
“Tämä osoittaa osaltaan, että koulutuksemme antaa valmiuksia monialaisuuteen ja omaääniseen taiteilijan työhön laajasti”, sanoo elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio. 
 
Miten elokuva-alan ammattilaiset ovat päätyneet kirjailijoiksi? Mitä he ammentavat tarinoihinsa työstään ja alastaan?

Dramaturgian ja rakenteen tajua 

Terhi Kokkoselleromaanin kirjoittaminen on ollut lapsuudesta asti mukana kulkenut, elämänmittainen haave – elokuva tuli mukaan kuvaan myöhemmin. 
 
“Olen visuaalinen ajattelija, ja kun ryhdyin kirjoittamaan romaania, näin sen visuaalisesti. Mietin aluksi jopa voisiko se olla elokuvan käsikirjoitus, mutta hyvin nopeasti se muuttui kuitenkin proosaksi", kertoo muusikko Kokkonen, joka on opiskellut elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella käsikirjoittamista ja leikkausta. 
 
Rakenteen ymmärtämisesetä oli hänen mukaansa kirjoitustyössä suuri apu. Itse kirjoitustyössä oli useita eri vaiheita: oli helppoa ja ihanaa, mutta myös henkisesti rankkaa. Kirjoittaminen on myös elokuvan tekoon verrattuna hyvin yksinäistä, mutta Kokkonen kertoo, että se sopii hänen luonteelleen.
 
Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittajaSaara Cantell kertoo kirjoittaneensa lapsesta asti. “Identiteettini on ensisijaisesti tarinankertojan, ei niinkään pelkästään elokuvien tekijän. Kirjallisuus on aina ollut myös ykkösrakkauteni taiteenlajeista.” 

Cantellin esikoisromaani Keskenjääneethetket kehkeytyi valmiiksi lähes viidentoista vuoden aikana. “Aikaa sen kirjoittamiseen ei tuntunut löytyvän. Mutta kun täytin 50 vuotta keväällä 2018, havahduin siihen, että niihin asioihin, joita elämässään vielä haluaa tehdä, kannattaa ryhtyä viimeistään nyt.”

Itse kirjoitusprosessi oli "intensiivinen ja ihana". Romaanin kirjoittaminen on Cantellin mielestä lähtökohdiltaan hyvin samanlaista kuin elokuvakäsikirjoitusten luominen: maailman ja henkilöiden synnyttämistä ja sen tutkailua, miten ne henkilöt toimivat kuvitteellisissa, mutta tosissa tilanteissa. 
 
“Tietysti elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana olen jo vuosikymmenet ollut tavallaan kuvittelun ammattilainen. Mutta varmasti tästä ykkösammatista on ollut hyötyä myös rakenteen hahmottamisessa sekä tietyssä rentoudessa oman tekstin työstämiseen ja editointiin.” 

Taiteen tohtoriksi väitellyt Saara Cantell on julkaissut aiemmin näyttelijän ohjaamista käsittelevän kirjan Lähikuvanlumo(Aalto ARTS Books). Hänen seuraava romaaninsa, Kaikkituoksuulumelta, ilmestyy huhtikuussa 2021 (Tammi). Muita aiemmin julkaisseita, elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselta valmistuneita romaanikirjailijoita ovat myös muun muassa lehtorina toiminut Janne Kuusi sekä opettajina toimineet Sakari Kirjavainen ja Simo Halinen. 
 
Aalto-yliopiston Aalto ARTS Books -kustantamo on julkaissut lisäksi useita muita alan teoksia, kuten Jouko Aaltosen, Satu Kyösolan ja Ville Suhosen toimittaman kirjan Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo, Pasi Räbinänja professori Sofia Pantouvakin pukusuunnitteluopuksen Kauneudenpainosekä Kimmo Turusen väitöskirjan lavastustaiteen alalta. Tulossa on ensi alkuvuodesta lisäksi Susanna Helkenteos Repeämänkuvia.